Sami Tarnanen

Terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti

Sami Tarnasen toimipiste on Fysios Finlayson Tampereella. Toisena kirjoittajana on Jyri Mäntynen, Terveystieteiden maisteri, fysioterapeutti. Toimipiste, Fysios Kauppa-aukio ja Fysios Lielahti Tampereella.

Niskakipu on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinvaivoista, josta vuosittain kärsii noin kolmannes ihmisistä. Pitkittyneeseen niskakipuun liittyy hyvin monenlaisia ongelmia. Osa ongelmista on havaittavissa muutoksina niskan toiminnassa eli esimerkiksi niskan liikkuvuudessa ja lihasten aktivoitumisessa. Niskakipuun liittyy kuitenkin usein myös psykologisia ongelmia, kuten stressiä, masennusta tai kivun ja liikkumisen pelkoa.  Nämä kaikki tekijät voivat heikentää niskakivusta kärsivän henkilön terveyteen liittyvää elämänlaatua.

Niskakivun kuntoutuksen vaikuttavuutta selvittävissä tutkimuksissa on tutkittu niskalihasharjoittelun ja kipukoulutuksen vaikutuksia.  Kipukoulutuksessa on keskitytty ohjaukseen ja neuvontaan liittyen kipumekanismeihin sekä kivun aiheuttamien fyysisten ja psykologisten muutoksien ymmärtämiseen. Molemmat interventiot harjoittelu ja kipukoulutus ovat osoittautuneet tehokkaiksi kuntoutusmenetelmiksi. Asteittaisen fyysisen aktiivisuuden lisäämisen vaikutusta niskakipuun ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu.

Tässä tanskalaistutkimuksessa 200 niskakipupotilasta arvottiin kahteen ryhmään, joiden välillä ei ollut lähtötilanteessa eroja. Toisessa ryhmässä, joka nimettiin harjoitteluryhmäksi, ohjelma sisälsi kipukoulutusta, niskalihasharjoittelua sekä asteittain etenevää fyysisen aktiivisuuden esim. kävelyn tai pyöräilyn lisäämistä.  Toinen ryhmä toimi kontrolliryhmänä ja siinä ohjelmana oli ainoastaan kipukoulutus. Harjoitteluryhmässä niskaharjoitteet ohjattiin tekemään päivittäin ja fyysisen aktiivisuuden harjoittelu kolme kertaa viikossa. Kummankin ryhmän ohjelma kesti neljä kuukautta, jonka jälkeen alkuvaiheessa koehenkilöille suoritetut mittaukset toistettiin. 

Harjoitteluryhmässä elämänlaatu parani enemmän

Kontrolliryhmään verrattuna harjoitteluryhmässä terveyteen liittyvä elämänlaatu parani enemmän. Lisäksi harjoitteluryhmässä väheni koettu masentuneisuus. Samoin silmä-niskakoordinaatio, painekipukynnys ja niskan asennonhallinta paranivat kontrolliryhmään verrattuna. Osallistuminen kuntoutusohjelmiin oli hyvällä tasolla kummassakin ryhmässä yli 60%:lla tutkimushenkilöistä. Harjoitteluryhmässä ahkerampi harjoitusohjelman toteuttaminen paransi ohjelman vaikutusta.

Tutkimustulos vahvistaa aikaisempia löydöksi siitä, että aktiivinen harjoittelu on tehokas menetelmä pitkittyneen niskakivun kuntoutuksessa. Harjoittelun vaikutus näyttäisi myös parantuvan kun harjoittelun määrä lisääntyy. Tutkimuksessa ei kuitenkaan kaikissa niskan toiminnoissa, kuten esim. liikkuvuudessa, tapahtunut merkittävää muutosta. Harjoittelulla onkin todennäköisesti myös muita kuin pelkästään niskan toimintaan liittyviä vaikutusmekanismeja. Osittain harjoitteluryhmän parempia tuloksia psykologissa muuttujissa saattaa selittää harjoittelun aiheuttama pystyvyyden tunteen parantuminen.

Lähde 

Does a combination of physical training, specific exercises and pain education improve health-related quality of life in patients with chronic neck pain? A randomised control trial with a 4-month follow up. Ris I, Søgaard K, Gram B, Agerbo K, Boyle E, Juul-Kristensen B. Man Ther. 2016 Aug 20;26:132-140.

Lisäinfoa

Tutustu niskakivun oireisiin ja hoito-ohjeisiin LUE LISÄÄ