Pälvi Lietzen

FYSIOTERAPEUTTI, GERIATRINEN ERITYISOSAAMINEN

On ikäihmisten fysioterapian sekä muistia tukevan kuntoutuksen asiantuntija Lappeenrannasta. Hän on ollut mukana useassa kuntoutushankeessa Etelä- Karjalassa ja toimii myös Fysioksen senioritiimin vetäjänä sekä kouluttajana. Vapaa-ajalla Pälvin voi sen sijaan tavata sukeltamassa Saimaalla.

Ikääntyneiden kuntoutuksessa tärkeää on ennakointi. Hoitoon kannattaa hakeutua jo ennen kuin toimintakyky laskee ja lihasvoimat heikkenevät. Usein yhteydenotot fysioterapeutille tulevat omaisilta, jotka ovat huolissaan läheisensä kunnon alenemisesta. Fysioterapialla voi tehokkaasti tukea toimintakykyä, elämänhallintaa ja kotona pärjäämistä. Lappeenrannan Fysioksella on rutkasti kokemusta ikäihmisten ja muistisairauksien kuntoutuksesta. Fysioterapeutti Pälvi Lietzén kiinnostui geriatrisesta fysioterapiasta jo opiskeluaikana kiinnostavan kesätyön innostamana. 

Screen-Shot-2016-08-08-at-15.05.48.jpg#a

Ikääntyneiden kuntoutuksessa tärkeää on toimintakyvyn ylläpitäminen ja lihasvoimien kasvattaminen.

Muistisairautta voi jarruttaa

Muistisairauksien kuten Alzheimerin ja vaskulaaridementian etenemistä voidaan myös hidastaa ja ennaltaehkäistä. Fysioterapiassa syntyvä kontakti ja liike auttavat muistisairasta hahmottamaan kehonsa paremmin sekä rauhoittavat ja virkistävät mieltä. Kuunteleva ja empaattinen kohtaaminen on olennainen osa kuntoutusta.

–Tiimiläisemme ovat saaneet TunteVa-hoitajakoulutuksen, joka valmentaa arvostavaan kohtaamiseen ja kommunikointiin muistisairaiden kanssa. Vaikeasti muistisairas ihminen ei välttämättä enää puhu, mutta hänen kanssaan voi silti kommunikoida äänen, musiikin, liikkeen ja kosketuksen avulla, Lietzén kertoo.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) laitoshoidossa olevilla ikäihmisillä muistisairauksia on todettu keskimäärin 80 prosentilla. Fysios Lappeenrannan ikääntyneistä asiakkaista muistisairauksia on noin neljänneksellä. Siksi muistikuntoutukselle ja muistikoordinaattorin palveluille on runsaasti kysyntää. Muistikoordinaattori toimii palveluohjaajana, joka kartoittaa koko perheen tarpeet sekä järjestää tarvittavan avun ja apuvälineet kotona pärjäämiseen. Myös ravitsemusneuvontaa annetaan ja erilaisten lomakkeiden täyttämisessä autetaan. Omainen osallistuu usein ensimmäisiin tapaamisiin, jotta tarpeelliset taustatiedot saadaan selvitettyä.

–Ikäihmisten kuntoutuksessa tärkeää on säännöllisyys. Hoitokertoja olisi hyvä olla vähintään 1–2 kertaa viikossa. Tarpeen mukaan hoidossa voidaan ottaa spurtteja ja tavata useammin, jos tarvetta ilmenee. Jatkuvuudella ja henkilökemioilla on suuri merkitys, sillä hoitosuhde voi jatkua vuosia. Siinä ajassa ihmisiin ehtii kiintyä, Lietzén jatkaa.

Ikämuistin tuomia vaivoja on myös monilla, joilla ei ole varsinaista muistisairautta. Muistia kannattaa silloinkin vahvistaa kuntoutuksen avulla, sillä se tuo elämään hallinnan tunnetta, iloa ja varmuutta. 

Menetetyn kyvyn voi saada takaisin

Fysios Lappeenrannan toiminnassa tärkeä rooli on geriatrisella fysioterapialla ja muistikuntoutuksella. Ikäihmisten parissa töitä tekee viikoittain kahdeksan fysioterapeuttia. Suurin osa tapaamisista on kotikäyntejä. Tiimien johdossa toimii geriatrisen kuntoutuksen erityisosaaja Pälvi Lietzén, joka suhtautuu työhönsä suurella sydämellä.

Ikääntyneiden fysioterapiassa tavoitteiden asettaminen eroaa työikäisten kuntoutuksesta. Olennaisinta on toimintakyvyn ylläpitäminen ja lihasvoiman kasvattaminen, ei liikeratojen hiominen täydelliseksi. Tavoitteena on löytää kunkin omat voimavarat ja motivoida ihmistä kuntoutumaan, jotta omatoimisuus vahvistuisi.

–Tärkeää on määrittää, mille toimintakyvyn tasolle haluaa tähdätä. Hyvä testikysymys on: mistä olet joutunut luopumaan? Kuntoutuksen avulla kerran menetetyn kyvyn tai harrastuksen voi saada takaisin elämäänsä. Monet eivät vain uskalla toivoa parempaa, vaikka siihen olisi mahdollisuus, Lietzén kuvailee.

Apua haetaan yleensä vasta sairastumisen tai sairaalajakson jälkeen. Yhteydenotot tulevat usein omaisilta, jotka huolestuvat läheisestään. Moni käyttää omaishoidon palveluseteleitä kuntoutukseen. Fysioterapialla voi hoitaa muun muassa lihasvoiman heikkenemistä, kipuja, tasapaino-ongelmia ja nivelvammoja.

–Tutkimusten mukaan tehokkain hoitomuoto on kotona suoritettu fysioterapia. Ryhmässä harjoittelulla on saatu myös hyviä tuloksia, sillä ryhmässä harjoittelu kehittää monipuolisesti. Sosiaaliset kontaktit tukevat kuntoutusta. Se, mikä hoitomuoto kullekin parhaiten sopii, on yksilöllistä. Siksi tarjoamme sekä yksilö- että ryhmämuotoista kuntoutusta, Lietzén toteaa.