Marko Luomansuu

Fysioterapeutti, Maitaland-concept®

Plantaarifaskiitti eli kantakalvon tulehdus vaivaa yllättävän monia. Kun sen saa itselleen ihmettelee mikä tämä vaiva oikein on, ei minulla koskaan aikaisemmin tällaista kipua kantapäässä ole ollut, enhän minä voi aamulla edes astua jalan päälle. Pitää ottaa seinistä tukea, että pääsee vessaan. Kun kerrot siitä työpaikalla tai ystävällesi kuulet, että vähän joka toisella työkaverilla tai ystävän tutulla on ollut vastaavaa. 

Kyseessä on siis varsin yleinen vaiva. Usein vaiva tulee aikaisintaan hieman yli kolmekymppisenä. Itse olen kymmenen viime vuoden aikana tavannut kaksi alle kolmekymppistä plantaarifaskiitin kourissa olevaa asiakasta, joissa molemmissa kyseessä oli urheiluvamma. Ylipainoilla voi olla pieni vaikutus oireen syntyyn, mutta aivan yhtä paljon vastaanotolleni tulee alipainoisia, ihannepainoisia kun ylipainoisiakin. Vaiva voi siis parantua vaikka painoa ei pudottaisikaan. Toki painon pudottamisella on paljon positiivisia vaikutuksia, mutta se ei ole edellytys parantumiselle. Vuosia saman painoisena ollut asiakas kärsii nyt vain toisen kantapään kivusta, mutta sama paino vaikuttaa myös oireettomaan jalkaan. Ylipainolla ei siis minun mielestäni ole niin suurta merkitystä palantaarifaskitin syntyyn. 

Ikääntyessäämme kudoksemme eivät enää ole yhtä elastisia kuin nuorempana ja siksi kudokset altistuvat helpommin rasitukselle. Tämä voi olla syynä plantaarifaaskiitin "ikärasisimiin". Lämpimän kesän jälkeen vastaanotolleni tulee selvästi enemmän kantapääkipuisia verrattuna viileän kesän jälkeiseen syksyyn. Moni asiakas kertoo kävelleensä varvassandaaleilla ja balleriinoilla koko kesän. Itse sain vaivan käyttämällä kaksi päivää kumisaappaita. Ohutpohjainen kenkä suhteessa kovaan alustaan näyttäisi oman kokemukseni mukaan olevan yksi merkittävä vaivan aiheuttaja.

Onneksi plantaarifaskiitti paranee. Itselläni vaivan kokonaan paranemisessa kesti vähän reilun vuoden. Pystyn siis antamaan vertaistukea asiakkailleni, kun he kertovat epätoivoisenakuinka vaiva ei koskaan parane. ESWT-paineaaltohoidosta koen olevan merkittävästi apua asiakkaitteni paranemisessa. Tutkimuksen mukaan yli 50 % kantapää kivuista uusiutuu, mutta ESWT-hoitoa saaneista vain 11 % saavat sen uudelleen samaan jalkaan. Toisessa tutkimuksessa magneettikuvat otettiin ennen hoitoa sekä 3 kk hoitojen lopettamisen jälkeen. ESWT-hoitoa saaneiden magneettikuvissa oli selvästi vähemmän pehmytkudosturvotusta sekä kalvon kipua aiheuttava paksuuntuminen oli merkittävästi vähentynyt kontrolliryhmään verrattuna. 

Itsehoitona kotikengän käyttö sekä ylipäätään kenkä valinnoilla on suuri merkitys. Periaatteena on, että vain suihkussa saisi kotona jalkeilla ollessa olla ilman kenkää. Kengän kannattaa olla hyvin hengittävä, helposti jalkaan laitettava sekä tarpeeksi paksupohjainen antaakseen kantapäälle iskunvaimennusta. Ulkokenkä saisi olla tukevapohjainen hyvin iskua vaimentava. Omat asiakkaani tulevat yleensä hoitoon, joko paksupohjaisilla lenkkareilla tai vaelluskengillä jne. koska muilla kengillä ei vain pysty kävelemään.Itse käytän Hoka-merkkisiä lenkkareita, mutta muillakin valmistajilla on varmasti hyviä iskua vaimentavia kenkiä. Kantapään alle laitettavista geelipehmusteista voi myös olla jonkin verran hyötyä.

Hoidossa ESWT-paineaaltohoidon lisäksi suuri osa hyötyy kantapään teippauksesta, jolla kävellessä kantakalvoon kohdistuvaa rasitusta voidaan vähentää. Pohjalliset voivat myös vähentää kalvon rasitusta. Tähän usein riitävät ns. valmistukipohjalliset tai puolipohjalliset, mutta joskus tarvitaan yksilöllisiä pohjallisia. Ennen arvokkaamman yksilöllisen pohjallisen hankkimista kannattaa mielestäni ensin testata pitkittäisholvin tuen vaikutusta oireisiin.Tämä tuki voi olla esim. kengän omaan pohjallisen alle laitettava irtopala. Onpa joku asiakas kertonut hyötyneensä talouspaperin laittamisen pohjallisen alle pitkittäisholvin kohdalle tukemaan jalkapohjan sisäreunaa. Materiaali voi olla myös korkkia tai solumuovia. Joskus tuo irtotuki voi olla riittävä eikä muuta tarvitakkaan. Joissain kengissä pitkittäisholvin tuki on jo lähtökohtaisesti riittävän korkea ja se voi riittää helpottamaan kalvon rasitusta.Oireeseen kannattaa reagoida ajoissa. Suurin osa hoitoon tulevista ovat "kärvistelleet" jo useampia kuukausia ennen hoitoon tulemista. Omat toimenpiteet ovat siis kävelyn vähentäminen,kotikengän käyttö, paksupohjaisten, hyvin iskuavaimentavien ulkokenkien käyttö. Moni asiakas kertoo kokeilleensa yölastan tai venytyssukan käyttämistä, mutta harva pystyy niitä koko yötä pitämään. Ajatuksena on pitää jalkapohja ja jalkapohjan kalvo venytyksessä, jolloin aamun ensimmäiset askeleet olisivat helpompia. Yöllä käytettävät tuet ovat kuitenkin usein hanakalia ja esim venytyssukka saattaa kipeyttää varpaita. Jalkapohjien hierominen, nilkkojen koukistus ja ojennus ennen liikkeelle lähtöä voi helpottaa myös ensimmäisten askelien ottamista.

Harjoitteena Jukka Aho on omassa blogissaan hienosti kuvannut toimivan treenin. https://www.mindthemovement.net/2017/02/miten-kesyttaa-plantaarifaskiitti/ 

Treeniä ei tarvitse tehdä heti tuota 3 x 12 vaan voi aloittaa lyhyemmillä toistomäärillä ja pikku hiljaa lisätä rasitusta. Täytyy siis selvittää mikä määrä mitäkin liikuntalajia on tällä hetkellä sopiva. Edellä mainituilla toimenpiteillä plantaarifaskiittia hoitamalla ei ole enää kyse siitä paraneeko se vai ei, vaan koska se paranee.