Jaana Leskinen

fysioterapeutti OMT

Talven tuloon voi varautua liikehallinnan harjoittelulla ja hyvillä liukuestekengillä

Fysioksen toimipisteisiin on talven saapuessa tullut monia asiakkaita, jotka keli on yllättänyt. Liukastuminen on voinut aiheuttaa selkälihaksen, lonkan tai polven alueen venähdyksiä. Pahimmassa tapauksessa kaatuminen on aiheuttanut nilkan murtuman tai nivelsiteen revähdyksen. Myös yläraajan tapaturmat, mm. ranteen murtumat ja olkapään vammat ovat yleisiä kaatumisen vuoksi.

Onneksi kaikki on parannettavissa hyvän suomalaisen lääketieteen ansiosta. Jos käy niin ikävästi, että kaatuu, kannattaa muistaa akuutin tapaturman hoidon periaatteet: koho, kompressio ja kylmä. Jos nilkka nyrjähtää tai pakaralihakseen tulee voimakas verenpurkauma, en suosittele kotiin nilkuttamista. Tämä aiheuttaa lisää turvotusta ja veren tihkumista trauma-alueelle ja hidastaa parantumisen alkamista. Jos akuuttihoidon jälkeen kipu ja turvotus vain lisääntyvä,t niin kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin. 

Akuutin hoidon jälkeen on tärkeää tarkistaa, että nivelten ja lihasten toiminta on normalisoitunut ja kuntoutuminen on edennyt optimaalisesti. 30 vuoden fysioterapiaurani aikana olen kohdannut monia tapaturman jälkeisiä liikehäiriöita ja kiputiloja, jotka olisivat olleet korjattavissa fysioterapialla. Monesti akuutin hoidon jälkeen ihmiset jäävät yksin parantelemaan vammojaan. Hyytyneet verenpurkaumat voivat jättää ikäviä ja jopa kivuliaita kyhmyjä lihakseen. Nämä  olisi voitu välttää lymfaterapian, LPGn ja liikehoidollisin keinoin. Nilkkavamman jälkeen myös jalkaterä voi olla kipeä ja tätä kipua pyritään välttämään askeltamalla virheellisesti. Tämä aiheuttaa kävellessä polveen tai lonkkaan lisääntyvää rasitusta. 

Yläraajaan kohdistuvien kaatumistapaturmien jälkeen hartiaseudun oireilut ovat yleisiä. Kaatuminen otetaan vastaan kädellä, jolloin iskuvoima kohdistuu niskahartiaseutuun. Tämän seurauksena kaularanka ei käänny enää niin kuin ennen kaatumista, tai olkapään ja hartiaseudun liike aiheuttaa kipua. Normaali liikkuvuus palautetaan manuaalisilla toimenpiteillä (fysioterapia, OMT, naprapatia, osteopatia) ja oikeanlaisilla liikeharjoitteilla.

Kuinka voimme estää, ettei kaatumisia tulisikaan? Tutkimusten mukaan, mitä parempi lihashallinta, koordinaatio ja lihasvoima meillä on sitä varmemmin pysymme pystyssä.

Elinjärjestelmämme monet eri toiminnot vaikuttavat tasapainoon.  Kehomme aistielimet viestivät mm. lihasten jännityksestä, venytyksestä, supistumisesta, ihon paineesta, kivusta ja nivelten asennoista. Näitä tietoja tarvitaan, jotta pysymme pystyssä. 

Keskushermoston tehtävänä on prosessoida eri aistikanavista tulevia viestejä ja tuottaa kulloinkin tarpeellisia liikkeitä. Iän myötä keskushermostossa liikkeiden ajoituksessa, nopeudessa ja liikesuoritusten valinnassa tapahtuu heikkenemistä. Muutos alkaa 20 ikävuoden jälkeen ja 60 ikävuoteen mennessä keskushermoston reagointi on alentunut  20 %. Lisääntyykö kaatumisvaara iän karttuessa?

Joustavan liikkumisen perusedellytys on hyvä lihasvoima.  Päivittäiset askareet, aktiivinen elämä ja riittävä liikkuminen pitävät yllä ja kehittävät lihasvoimaa sekä nivelten ja jänteiden toimintaa. Lihasvoima alentuu 50 ikävuoden jälkeen. Tämä johtuu hormonaalisista muutoksista, mahdollisesta fyysisen aktiivisuuden vähentymisestä ja mahdollisista sairauksista. 65-ikävuoden jälkeen myös lihasten nopea voimantuotto heikkenee. 

Normaalia tuki- ja liikuntaelimistön heikentymistä hidastetaan tai jopa estetään liikehallinta- ja lihasvoimaharjoittelulla, kunnosta huolehtimisella, riittävällä oikeanlaisella ravinnolla ja levolla. Jo päivittäiset pienet valinnat vaikuttavat liikehallinan ja tasapainon säilymiseen ja jopa parantumiseen. Esimerkiksi tunnin istumisen jälkeen liikutaan, hissin sijaan käytetään portaita, kauppaan mennään kävellen ja hampaat pestään yhdellä jalalla tasapainoillen. Lisäpuhtia kehonhuoltoon antavat erilaiset tanssi- ja liikuntaryhmät. Jos liikuntaryhmät tuntuvat liian haastavilta, yksilöllistä ohjausta voi hakea fysioterapeutiltaan. Tämän jälkeen on mahdollista siirtyä fysioterapeutin ohjaamaan pienryhmään. Siellä jokaisella on yksilöllinen liikuntaohjelma ja ryhmäkoot ovat pieniä. Turvallista ja mukavaa!

Jos kaikesta liikkumisen harjoittamisesta ja tasapainon treenaamisesta huolimatta tuntee epävarmuutta liikkua liukkalla kelillä, on hyvä laittaa jalkaan nastakengät ja käyttää piikillä varustettuja kävelysauvoja. Kengänpohjiin lisättävät liukuesteet auttavat myös tasapainon säilyttämisessä. Näin kävelylenkeistä voi nauttia myös talvisäässä. 

Fysioksen ammattilaiset auttavat sinua liikkumaan turvallisesti ja monipuolisesti. Meiltä löytyy apu myös kipujen yllättäessä.