Asiakkaamme Timo sai erittäin vakavan aivovamman moottoripyörä kolarissa vuonna 2006 ollessaan 28-vuotias. Hän on käynyt vammautumisen jälkeen fysioterapiassa jo 15 vuotta. Hän haluaa omalla esimerkillään näyttää muillekin aivovammautuneille, että elämässä on paljon hyvää ja turha jäädä suremaan muutosta ja menneitä.


“Olen Timo Pessi, 43-vuotta, naimisissa ja kahden pienen lapsen isä. Tyttäreni Peppi on 3,5-vuotias ja poikani Sisu 1,5-vuotias. Harrastan säännöllisesti golfia ja salibandyä. Muut harrastukset vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Pyrin opettamaan lapsiani luistelemaan, hiihtämään, veneilemään, kalastamaan ja retkeilemään, johon uusi kotipaikkamme Vääksy tarjoaa erittäin hyvät puitteet!

Olen toiminut Kanavagolfin edustuspelaajana vuodesta 2017. Toimin myös Suomen HCP Golf ry:n hallituksen varapuheenjohtajana. HCP yhdistyksen tavoitteena on liikuntarajoitteisten tai muiden toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden golfpelaamisen edistäminen.

Vammauduin rajussa moottoripyörä kolarissa vuonna 2006, kun olin vasta 28-vuotias. Olin kaksi viikkoa koomassa ja yli kaksi kuukautta sairaalahoidossa kolarin jälkeen. Vakavan aivovamman vuoksi olen työkyvyttömyyseläkkeellä, sillä minulla on vain rajattu määrä voimia käytettävissä. Vamma vaikuttaa alentavasti myös keskittymis- ja aloitekykyyni. Lähimuistia vamma myös heikentää, mutta olen oppinut hallitsemaan näitä rajoitteitani ja toimimaan niiden kanssa parhaalla mahdollisella tavalla.

Vammautumiseni jälkeen olen käynyt fysioterapiassa jo 15 vuotta. Olemme juuri muuttamassa perheeni kanssa Vääksyyn. Kävin toistakymmentä vuotta Kai Turkulaisen vastaanotolla, mutta hänen toimipisteensä vaihtui. Vakuutusyhtiö ehdotti minun jatkokuntoutuspaikaksi joko Terveystaloa tai Fysiosta. Tapasin viime kesänä Fysioksen työntekijän Heidi Saarelman Päijänteellä Kelventeen saaressa ja kysyin häneltä suositusta minun tulevaksi fysioterapeutiksi muuttomme jälkeen. Valitsin nyt syksyllä paikaksi Fysioksen, Heidin tapaamisen johdosta.

Fysioterapia auttaa minua liikkumaan ja urheilemaan kivuttomammin. Se kehittää myös tasapainoa, lihasvoimaa ja liikkuvuutta. Koen tarpeelliseksi käydä fysioterapiassa lopun elämääni, sillä ilman fysioterapiaa, kolarin tuomien vammojen rajoitteet olisivat varmasti paljon suuremmat. Pahimmillaan selkä, lonkka ja jalkakivut ovat niin voimakkaat, etten pysty juuri liikkumaan. Ajoittain joudun käyttämään myös kyynärsauvoja liikkumisen apuna ja tukena. Mitä väsyneempi olen, sitä kivuliaammaksi ja jäykemmäksi kehokin menee. On erittäin vaikeaa aloittaa itsekseen huoltavia harjoitteita, aloitekyvyttömyyden ja väsymyksen vuoksi. Tähän erinomainen apu on fysioterapia.

Kuntoutuksessa tehdään enimmäkseen liikkuvuutta, tasapainoa ja koordinaatiota parantavia harjoitteita. Myös syvien lihaksien voimaa pyritään lisäämään. Fysioterapeutti pyrkii myös harjoitteilla aktivoimaan vammautuneita raajojani. Ihminen huomaamattaan käyttää aktiivisemmin tervettä, kuin vammautunutta kättä ja jalkaa. Nämä ovat sellaisia asioita, joihin itse ei osaisi kiinnittää huomiota. Onneksi ammattitaitoiset fysioterapeutit huomaavat tällaiset ongelmat ja pystyvät manuaalisesti ja muistuttamalla aktivoimaan myös vammautuneita raajoja. Olen täysin oikeakätinen, mutta puristusvoimani oikealla kädellä on vain 44, kun taas terveellä vasemmalla kädellä puristan 58! On aika huikea ero, kun vielä olen oikeakätinen.

Tapaan fysioterapeutin viikoittain, pois lukien lomat. Käyn joka vuosi fysioterapiassa 40 kertaa ja sen lisäksi pyrin tekemään kotona suoritettavia harjoitteita, joita terapeuttini on minulle ohjeistanut. Välillä on myös tärkeää, että fysioterapeutti hieroo jumissa olevia lihaksiani auki, joka helpottaa liikkuvuutta ja vähentää kipuja. Kun olen oikein väsynyt, on käytetty myös akupunktiota.

Fysioksessa en ole vielä tehnyt harjoitteita muualla kuin Fysioksen tiloissa. Aikaisemmin olen ollut fysioterapeuttini kanssa uimahallissa vesijuoksemassa, jossa fysioterapeuttini opetti minulle erilaisia tekniikoita. Kävimme myös uimahallin punttisalilla tekemässä erilaisia treeniohjelmia. Koronavuonna olen myös tehnyt joitakin kertoja fysioterapeutin vastaanoton etänä puhelimitse. Keskustelussa on käyty läpi sen hetken kuntoa, jäykkyyksiä, väsymystäni ja pohdittu keinoja näiden rajoitteiden avuksi.

Fysioterapeutti ei ole aivovammautuneelle vain fyysisten harjoitteiden opas, vaan ammattitaidoillaan hän pystyy myös seuraamaan, missä milloinkin mennään. Onko elämässä turhan paljon vauhtia vai liikaa sohvalla makaamista. Fysioterapeutin tulee ohjata vammautunutta juuri sen päivän ja hetken tarpeen mukaan, ne voivat vaihdella suht lyhyessäkin ajassa äärilaidasta toiseen.

Haluan omalla esimerkilläni näyttää muillekin aivovammautuneille, että elämässämme on paljon hyvää ja turha jäädä suremaan muutosta ja menneitä. Meillä on mahdollisuus esimerkiksi harrastaa yhdessä toimintarajoitteisten golfia.

Timo Pessi Suomen Golfliitto
Suomen Golfliitto palkitsi Timon vuoden 2020 E-Golfarina.

Timo Pessi,
Suomen HCP Golf ry hallituksen vpj.
KanavaGolf edustuspelaaja
Aivovammagolf edustaja