Vuonna 2017, nykyisin 37-vuotias Christa, sai yllättäen massiivisen aivoverenvuodon. Aivoverenvuoto kuuluu aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) ja siinä aivoverisuoni vuotaa verta kallon sisälle tai aivokudokseen. Neurologinen fysioterapia on ollut Christalle ehdottoman tärkeää aivoverenvuodon jälkeisessä kuntoutuksessa.

“Olen Christa Mickelsson 37 v. ja asun mieheni sekä kahden lapseni kanssa Espoossa. Olen sairaseläkkeellä, mutta teen tällä hetkellä osapäivätyötä (25 % työviikkoa) toimittajana. Harrastukseni ovat Instagram-tilin pitäminen, kodin sisustaminen, kuntosalilla käynti sekä kahviloissa ja ravintoloissa käynti ystävien kanssa. Instagram-tililläni, @christa_mi, kerron elämästäni ja kuntoutuksestani. Olen myös kirjoittanut kirjan ruotsin kielellä, jossa kerron sairastumisestani sekä afasiastani. Kirjan nimi on Ett blodkärl som brast, Fontana Media (suom. Verisuoni, joka puhkesi).

Noin kolme ja puoli vuotta sitten vuonna 2017 istuin autossa ja odotin tytärtäni. Kaikki tapahtui todella nopeasti. Silloin sain massiivisen aivoverenvuodon. Olin aamulla herännyt mökillä ja oli kaunis päivä. Minulla ei ollut päänsärkyä tai muita oireita, jotka olisivat varoittaneet siitä, mitä iltapäivällä tulisi tapahtumaan. Sain avattua auton oven ja nousin ulos autosta, mutta jalkani eivät kantaneet ja lyyhistyin maahan. Ohikulkija soitti apua ja minut vietiin Töölön sairaalaan, jossa minut leikattiin. Kun heräsin en pystynyt tuottamaan puhetta ja oikea puoli kehosta oli halvaantunut. Olin sairaalassa syyskuusta jouluun asti.

Fysioksen Janina Bergman on minun neljäs fysioterapeuttini ja terapiasuhteemme on nyt kestänyt 2,5 vuotta. Edellisen fysioterapeutin Kelan sopimus päättyi ja hain Kelan kuntoutusta tekevää, ruotsinkielistä fysioterapeuttia. Näin löysin Janinan. Afasian takia minulle oli tärkeää, että saan puhua omaa äidinkieltäni myös fysioterapiassa.

Pidin heti alusta Janinasta. Tavoitteeni oli kävellä paremmin, niin aloimme heti tekemään harjoitteita, jotka auttaisivat minua kävelemään sujuvammin. Aiemmin kävin fysioterapiassa kaksi kertaa viikossa, mutta nyt Kela on myöntänyt minulle vain 45 kertaa fysioterapiakäyntiä vuodessa, jolloin käyntejä on noin kerran viikossa. Jos en saa Kelalta jatkossa lisää terapiaa, niin aion käydä fysioterapiassa itsemaksavana asiakkaana.


Fysioterapiasta on ollut minulle paljon hyötyä. Liikkumiseni on sujuvampaa, liikemallit vähemmän kuormittavia ja hallitsen nyt mm. paremmin yliaktiivista lantiotani, en enää nosta jalkaa lantiota kohottamalla. Saan myös kantapäällä paremman kontaktin lattiaan, kun kävelen. Olen erittäin motivoitunut liikkumaan, haluan oppia kävelemään oikein ja tiedän, että se tulee viemään aikaa. Harjoittelen kotona lähes joka päivä ja käyn kuntosalilla 2–3 kertaa viikossa. Janina on myös ollut mukana kuntosalilla ja kävimme yhdessä läpi minulle sopivia harjoitteita, joita voin tehdä itse ja oikein. Koen kuitenkin tarvitsevani fysioterapeutin apua, joka ohjaa minua ja jotta saan tehtyä harjoitteet oikealla tavalla ja pysyn motivoituneena.

Minulla on spastisuutta eli lihasjäykkyyttä oikeassa alaraajassa. Janina on käsitellyt jalkaani joka kerta ennen kuin aloitamme harjoittelut ja se on lisännyt tuntoaistia jalassa ja silloin harjoittelu on hieman helpompaa. Olen myös kokeillut Botox -hoitoa jalkaani ja sekin on auttanut jonkin verran. Botox -pistosten jälkeen olen harjoitellut Janina kanssa muutaman viikon hieman tiheämmin, kotiharjoitteiden lisäksi.

Fysioksessa olen ollut erittäin tyytyväinen fysioterapiaan ja fysioterapeuttiini Janinaan. Fysioterapia on ollut minulle ehdottoman tärkeää aivoverenvuodon jälkeisessä kuntoutuksessa ja tulee olemaan sitä myös vielä pitkään. Janina on hyvin perehtynyt neurologiseen fysioterapiaan ja hän on erittäin mukava. Minut on aina otettu lämmöllä vastaan Fysios Kauniaisessa kauppakeskus Granissa, ilmapiiri on mukava ja tilat ovat viihtyisät.

Heille, jotka ovat sairastuneet aivoverenkiertohäiriöön haluan sanoa: Tsemppiä! Kämpa på!”

Christa Mickelsson

Lue lisää aivoverenkiertohäiriöistä >>

Tutustu myös neurologiseen fysioterapiaan >>