Fysioterapia korvaa leikkauksen
Fysioterapia on leikkausta parempi vaihtoehto nivelrikkoon liittyvien polvivaivojen hoidossa.
Nivelkierukan repeämä on keski-ikäisillä henkilöillä ensimmäisiä merkkejä alkavasta polven nivelrikosta. Nivelkierukan osittaisia repeämiä hoidetaan tähystysleikkauksilla poistamalla vaurioitunut osa rustokudosta. Suomessa tällaisia operaatioita tehdään vuosittain n. 15 000. Operaation vaikuttavuus on kuitenkin kyseenalaistettu uusimmissa tutkimuksissa. Samanaikaisesti tutkimusnäyttö ohjatun harjoitteluterapian hyödyistä nivelruston rappeumasairaudesta johtuvien polvikipujen kuntoutuksessa on lisääntynyt.
Tässä Norjassa toteutetussa tutkimuksessa verrattiin polven tähystysleikkauksen ja 12 viikkoa kestävän ohjatun harjoittelujakson vaikutuksia polven toimintaan ja kipuihin 35-60 –vuotiailla. Tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä oli todettu ilman tapaturmaa alkanut ja magneettitutkimuksella (MRI) varmistettu osittainen polven sisemmän nivelkierukan repeämä. Tutkimukseen ei otettu mukaan henkilöitä, joilla havaittiin jo pitkälle edennyt polven nivelrikko. Tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä oli ollut polvikipua vähintään kahden kuukauden ajan. Lisäksi heillä oli todettu ilman tapaturmaa alkanut ja magneettitutkimuksella (MRI) varmistettu osittainen polven sisemmän nivelkierukan repeämä. Tutkimukseen ei otettu mukaan henkilöitä, joilla havaittiin jo pitkälle edennyt polven nivelrikko.
140 osallistujaa arvottiin joko harjoitteluryhmään tai leikkausryhmään. Fysioterapeutin ohjaamaa harjoittelua toteutettiin 2-3 kertaa viikossa 12 viikon ajan. Leikkausryhmässä toteutettiin pelkkä polven tähystysoperaatio, jossa vaurioitunut osa nivelkierukkaa poistettiin. Seurantamittaukset toteutettiin 12 viikon sekä yhden ja kahden vuoden kuluttua. Mittauksissa arvioitiin mm. polven kipua, muita polvioireita, lihasvoimaa, toimintakykyä liikuntasuoritusten aikana sekä polvioireilun vaikutuksia elämänlaatuun.
Parempia tuloksia fysioterapialla
Ryhmien välillä ei havaittu eroja kahden vuoden seurantamittauksissa kipujen, toimintakyvyn tai elämänlaadun suhteen. Harjoitteluryhmään osallistuneilla mitattiin paremmat reisilihasvoimat 12 viikon kohdalla sekä vähemmän polven turvotusta ja liikerajoituksia. Tyytyväisyys vuoden jälkeen polveen liittyvän elämänlaadun ja liikuntasuoritusten osalta oli jonkin verran suurempaa leikkausryhmässä, mutta tyytyväisyyseroja ei enää havaittu kahden vuoden seurannassa. Seurannan aikana 19 % harjoitteluryhmään osallistuneista henkilöistä päätyi lopulta leikkaushoitoon. Mittausten mukaan merkittävää lisähyötyä operatiivisesta hoidosta ei kuitenkaan heilläkään todettu.
Vaikuttaisi siltä, että fysioterapeutin ohjaamalla harjoittelulla voidaan lievittää polvikipuja ja lisätä toimintakykyä sekä elämänlaatua alkavaan nivelrikkoon liittyvissä polviongelmissa yhtä hyvin kuin operatiivisella hoidolla. Tutkimus vahvistaa aiempia löydöksiä, joiden mukaan fysioterapia on rappeumaperäisissä polviongelmissa ensisijainen hoitomuoto.
Blogin kirjoittaja on Terveystieteiden maisteri ja fysioterapeutti Jyri Mäntynen, Fysios Hämeenkatu ja Fysios Lielahti Tampereella. Toisena kirjoittajana on Sami Tarnanen, Terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti.
Lähde
Kise NJ, Risberg MA, Stensrud S, Ranstam J, Engebretsen L, Roos EM. Exercise therapy versus arthroscopic partial meniscectomy for degenerative meniscal tear in middle aged patients: randomised controlled trial with two year follow-up. BMJ. 2016. 20;354:i3740.
+ Mattila VM, Sihvonen R, Paloneva J, Felländer-Tsai L. Changes in rates of arthroscopy due to degenerative knee disease and traumatic meniscal tears in Finland and Sweden. Acta Orthop. 2016 87(1):5-11.
