Hyppääjän polvi – lepoa vai liikettä?
Fysioterapeutti Teemu Vaitinen avaa tässä blogissa mikä on hyppääjän polvi ja mikä auttaa hyppääjän polveen.
Hyppääjän polvi on monelle ihmiselle jossain määrin tuttu vaiva. Voi olla, että naapurin aktiivisesti urheileva teini on siitä puhunut tai vastikään uudesta lajista innostunut työkaveri on maininnut asiasta kahvihuoneessa. Tämän tekstin luettuasi osaat toivottavasti antaa heille pari vinkkiä tai vinkata, mistä asiaan saa apua.
Mikä on hyppääjän polvi?
Hyppääjän polvi on polvilumpiojänteen rasitusvamma/kiputila, joka tuntuu yleensä kipuna jänteessä polvilumpion alapuolella esimerkiksi polvea ojentaessa, kyykistyessä tai hypätessä. Hyppääjän polvea esiintyy usein lajeissa, joissa tulee paljon toistuvia hyppyjä tai iskutuksia alaraajoille, kuten pallopeleissä ja hyppylajeissa. Toistuvien voimakkaiden iskutusten myötä jänteeseen syntyy kudosvaurioita ja kuormituksen jatkuessa samanlaisena tilanne harvoin rauhoittuu itsestään.
Vaikka hyppääjän polvea esiintyy usein edellä mainitun kaltaisissa lajeissa voi tilanteen taustalla olla monia erilaisia tekijöitä ja yhtä ainoaa selittävää tekijää voi olla vaikea osoittaa. Polveen vaikuttaa myös nilkan ja lonkan/lantion toiminta, joten ongelma ei välttämättä johdu pelkästään polvesta, vaikka kipu siellä onkin. Hyppääjän polvi voi kehittyä myös niille joukkueen/seuran kovimmille hyppääjille.
Polven etuosan kiputilat voivat johtua myös muista syistä, kuin hyppääjän polvesta ja tästä johtuen ”one size fits all”-harjoitteilla ei välttämättä pääse kauhean pitkälle. Jos polvikipu arveluttaa, niin polvea olisi hyvä käydä näyttämässä asiaan perehtyneelle fysioterapeutille, jotta kuntoutus saataisiin räätälöityä yksilöllisesti huolellisen haastattelun, tutkimisen ja alkukartoituksen jälkeen.
Mikä auttaa hyppääjän polveen?
Usein ohjeena annetaan kipua tuottavan kuormituksen eli tässä tapauksessa hyppyjen, loikkien ja muun iskutuksen vähentämistä, jotta tilanne rauhoittuu. Tässä kohtaa olisi hyvä muistaa, että hyppääjän polvi on usein monen tekijän summa, eli hetkellinen keventäminen harvoin korjaa ongelmaa, jos kivun poistuttua palataan vain takaisin entiseen kuormitukseen.
Fysioterapeutin vastaanotolla perehdytään asiakkaan historiaan, kuormitustekijöihin, aiempiin vammoihin, ulkoisiin ja sisäisiin tekijöihin, jotka voivat vaikuttaa polvikipuun, asiakkaan yksilöllisiin liikemalleihin, esimerkiksi hyppyihin ja hypyistä alastuloihin, lihasvoimiin, nivelliikkuvuuksiin ynnä muihin tekijöihin, joilla voi olla merkitystä asiakkaan kuntoutumisessa. Näiden perusteella kuntoutus tulisi suunnitella yksilöllisesti, jotta paluu aktiviteetteihin onnistuisi nopeammin. Kuntoutus voi sisältää esimerkiksi lihaksia ja jänteitä vahvistavia harjoitteita, liikkuvuusharjoittelua, monipuolisempien liikemallien opettelua, kuormituksen hallintaa ja oman kehon kuuntelua.
Varsinkin nuorilla urheilijoilla huilipätkät kilpailuista ja peleistä voivat olla haasteellisia, koska into lajin pariin on kova ja kuntoutus harvoin on yhtä innostavaa, kuin itse laji. Olisikin hyvä, että fysioterapeutti, valmentaja ja mahdollisesti myös lääkäri toimisivat yhteistyössä, jotta kaikki olisivat kartalla, mitä harjoituksissa tehdään ja mitä korvaavia harjoitteita kuntoutuja voi tehdä, jos hän ei voi osallistua harjoitteluun täysipainoisesti.
Saako kipeällä polvella kävellä?
Saa, ja pitää myös kävellä. Varsinkin jos polvikipuun ei liity tapaturmaa, jolloin kävelyä on mahdollisesti tarpeen keventää hetkellisesti kyynärsauvoilla. Harjoittelun muokkaus ja kuormituksen keventäminen ei tarkoita, ettei saisi tehdä mitään. Jos polvikipu vaikuttaa kävelyyn, niin siinä tapauksessa olisi hyvä hakeutua asiantuntijalle, jotta polvikivun syy saadaan selville, kipu saadaan kuriin ja toimintakykyä parannettua.
Fysioterapeutin vinkki
Jos kärsit hyppääjän polvityyppisestä oireilusta polvilumpiojänteessä, mieti onko kuormituksessa tapahtunut viime aikoina muutoksia. Onko harjoittelumäärät tai hyppymäärät yhtäkkiä kasvaneet? Oletko aloittanut uuden lajin, jonka kaltaiseen liikkeeseen et ole tottunut? Onko ollut muita vammoja esimerkiksi nilkassa, lonkassa tai selässä, jotka olisivat voineet vaikuttaa normaaleihin liikemalleihisi, jolloin polven kuormitus on muuttunut?
Koska fysioterapeutin vastaanotolle?
Fysioterapeutin vastaanotolle voi tulla milloin vain, myös ennaltaehkäisevästi. Mutta varsinkin, jos kipu haittaa harjoittelua tai pelaamista ja kuormituksen hallinnasta ei ole apua, niin polvea olisi hyvä tulla näyttämään fysioterapeutille, jotta vaiva ei pitkity. Polven jännevaivat voivat olla pitkäkestoisia, joten aikaisessa vaiheessa tilanteeseen puuttuminen olisi tärkeää, jotta tilanne ei pääsisi pahemmaksi. Pidempään jatkuneessa kivussa kärsivällisyys ja sitoutuminen nousujohteiseen harjoitteluun on tärkeää hyvän lopputuloksen takaamiseksi.
Lähteet:
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.go...
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/b...
https://www.jospt.org/doi/10.2...
https://www.researchgate.net/p...
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/p...
https://bjsm.bmj.com/content/5...
https://link.springer.com/arti...
