Kaikki äidit ansaitsevat voida hyvin kehossaan
Naisen keho on kaunis ja ihmeellinen. Sillä on kyky muokkautua ja sopeutua tilanteeseen, kasvattaa uutta elämää, synnyttää ja taas palautua. Ei entiselleen, mutta aivan yhtä kauniiksi ja toiminnalliseksi. Perhosen ajatellaan muuttuvan metamorfoosinsa kautta upeaksi ja kauniiksi olennoksi. Toki ihmisen muutos naisesta äidiksi on aivan yhtä ihmeellinen.
Miltä tuntuu olla tuore äiti? Kaikki on muuttunut yhdessä yössä ja elämä on yhtä myllerrystä. Äitienpäivän lähestyessä tuntui luontevalta sanoa kyllä, kun minua pyydettiin jakamaan omia ajatuksiani ja huomioita raskaudesta, synnytyksestä, äitiydestä ja tietenkin äitiysfysioterapiasta. Olen suhtautunut intohimoisesti ja suurella palolla äitien hyvinvoinnin kehittämiseen niin ammatillisesti kuin yhdistystoiminnan kautta valtakunnallisella tasolla, ja muutamassa vuodessa tietoisuus on kasvanut huimaa vauhtia ja pikkuhiljaa äitiysfysioterapeuttien saatavuus alkaa kattaa koko Suomen. Koen, että asia on meidän kaikkien yhteinen. Esimerkiksi uskallan väittää, että vaikka äitien asia ei koskettaisikaan juuri sinua, tunnet ihan varmasti ihmisen, kenelle asia on ajankohtainen juuri nyt.
Jokainen äiti hyötyy käynnistä äitiysfysioterapeutin luona
Äitiysfysioterapeutti on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, fysioterapeutti joka on erikoistunut raskausaikaan ja synnytyksestä palautumiseen. Useimmiten vastaanotolle tulevia äitejä askarruttaa erityisesti raskausajan liikunta, raskausajan kiputilat, synnytykseen valmistautumiseen sekä synnytyksestä palautuminen kuten vatsalihasten erkauma, lantionpohjan toimintahäiriöt, sektio- ja episiotomia-arpien hoito, sekä äidin ergonomia vauva- ja pikkulapsiaikana. Äitiysfysioterapeutit voisivat olla siis nimeltään myös naisten fysioterapeutteja: suurin osa terapeuteista on perehtynyt myös lantionpohjan toimintahäiriöihin ja naisen koko elämän ajan vaikuttaviin hormonimuutoksiin eli myös menopaussiongelmiin saa äitiysfysioterapeutilta apua. Vastaanotolle voi tulla siis missä tahansa elämänkaaren vaiheessa. Raskaus kestää noin 40 viikkoa, mutta synnytyksen jälkeinen aika käsittää koko loppuelämän.
Suuri toiveeni on että raskaana olevat äidit löytäisivät vastaanotolle jo hyvissä ajoin. Monelle fysioterapia on edelleen hieman pelottava termi ja usein mielleyhtymä onkin jotakuinkin, että fysioterapiaan pääsee tai kannattaa hakeutua vain jos raskaudessa on haasteita tai äidillä on todella kovia kipuja, ja fysioterapiaa pidetään viimeisenä käännettävänä korttina. Näinhän ei suinkaan ole. Äitiysfysioterapeutin vastaanotolle voi varata ajan kuka tahansa äiti, vaikka mitään oireita ei olisi. Erityisesti odottajan kannattaa tulla äitiysfysioterapiaan ennaltaehkäisevästi. Kehoa hoitamalla ja tasapainottamalla keho mukautuu raskauden vaatimuksiin neutraalisti. Kipu on aina kehon viesti jostain, normaaliin raskauteen eivät kivut kuulu.
Mielestäni jokainen äiti ansaitsee voida hyvin omassa kehossaan, eikö sinustakin? Tähän tähtää #äitienvuoro Kansalaisaloite. Suomessa syntyy vuosittain vajaa 50 000 vauvaa ja äitejä Suomessa on peräti 1,5 miljoonaa. Äitien vuoro -kansalaisaloitteen tavoitteena on tuoda äitiysfysioterapiapalvelut kaikkien äitien saataville terveydenhuollossa sekä parantaa naisten saaman ohjauksen laatua valtakunnallisesti. Meillä on Suomessa yksi maailman parhaista äitiyshuoltojärjestelmistä, mutta siitä on mahdollista tehdä vieläkin parempi. Aloitteen asia koskee siis kaikkia: äitejä, äidiksi haluavia, kaikkia joilla on äiti ja etenkin jokaista, joka rakastaa jotakuta äitiä tai äidiksi haluavaa. Eli suunnilleen kaikkia.
On toki totta, että kaikki naiset eivät tarvitse äitiysfysioterapeutin apua kuntoutuakseen synnytyksestä (vaikkakin noin puolilla synnyttäneistä on fysioterapiaa kaipaavaa oireistoa), mutta olen täysin varma, että kaikki naiset hyötyvät ohjauksesta ja neuvonnasta: onko muuttuneen kehon tuntemukset normaaleja, kuinka liikunta tulee aloittaa synnytyksen jälkeen, entä juokseminen? Mitä jos seksi synnytyksen jälkeen on kauhistus? Jos oma keho tuntuu vieraalta? Fysioterapeutilla on aikaa kuunnella äitiä ja olla läsnä. Ihan jo se on tarpeellista.
Äitiysfysioterapeutti hoitaa äitiä kokonaisvaltaisesti. Joskus asiakkaani hämmästelevät, kun vastaanotolle tullaan vaikkapa virtsankarkailuoireen takia, ja minä kyselen esimerkiksi hampaiden oikomishoitohistoriasta, bruksaamisesta ja vanhoista operaatioista ja arvista. Tiesitkö, että purentaelimistöllä ja lantionpohjalla on vahva yhteys? Jos puret hampaasi vahvasti yhteen, saatat tuntea kuinka lantionpohjasi jännittyy. Miksi jalka saattaa “kasvaa” yhdellä kengän koolla raskauden aikana ja miten tämä vaikuttaa lantionpohjan toiminnallisuuteen? Entäpä miksi vanha polvivamma alkaa oikutella vauva-aikana? Niinpä niin. Keho on upea kokonaisuus, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yhtenä omana henkilökohtaisena tavoitteena on saada sektio- ja episiotomia-arpien hoito osaksi systemaattista äitiyshuoltoa. Arpi on parantunut hyvin, kun sen väri on neutraali, pintalämpö ja tuntoaisti on normaali, arpi ei ole kipeä tai kiristävä ja alla olevan kudoksen toiminta on normaalia. Usein tämän saavuttaminen vaatii manuaalista hoitoa. Hyvä uutinen on, että arpia voi hoitaa vielä vuosien ja vuosienkin päästä.
Käytännön vinkkejä äideille (Eli mitä itse tekisin nyt toisin)
Raskausaika
1. Etsi tietoa. Ei ole suurempaa rikkaus kuin tieto. Raskauteen ja synnytykseen liittyy paljon epävarmuutta, mikä puolestaan on omiaan nostamaan stressitasoa. Stressaantunut keho taas on pehmeän, avoimen ja tasapainoisen kehon vastakohta. Mitä enemmän tiedät, sitä helpompaa epävarmuutta on kestää.
2. Laajenna käsitettä normaali. Varsinkin esikoista odottaessani minun oli vaikea hyväksyä, että keho väsyi nopeammin, kasvava vatsa alkoi nopeasti vaikuttamaan voimantuottoon ja treenejä piti muokata uuteen tilanteeseen sopivammaksi. Entäs hengästyminen: tuntui, että sykkeet huiteli katossa ihan vain kenkien pukemisesta jalkaan. Muista, että keho ei ole “rapakunnossa”, se on muuttunut.
3. Rentoudu: hengitys ja hoidot. Helpommin sanottu kuin tehty. Useimmat meistä tarvitsevat hieman apua lantionpohjan rentoutuksen opettelussa. Tähän oleellisena palana liittyy “hyvän hengityksen” ylläpitäminen. Mitä pidemmälle raskaus etenee, sitä ahtaammassa tilassa pallea joutuu työskentelemään. Hengitys liikuttelee sisäelimiä ja voit ajatella, että se on kehon hierontaa sisältäpäin ja tekee keholle aivan yhtä hyvää. Hyvä raskausajan hoito sisältää käsittelyä, joka helpottaa hengittämistä. Raskausajanhieronta äitiysfysioterapeutin tai hierojan tekemänä on ihana ja kehoa hemmotteleva hoito ja toimii hienosti osana ennaltaehkäisyä. Jos kipuja kuitenkin tulee, äitiysfysioterapeutit ja osteopaatit ovat taitavia käsittelemään kehoa. Muista myös kotiharjoittelun tärkeys.
Synnytyksen jälkeen
1. Anna keholle aikaa. Synnytyksen jälkeen monella polttelee päästä jumppaamaan tai juoksemaan. Viisasta on kuitenkin antaa keholle aikaa. On hyvä muistaa, että ensimmäiset kuusi viikkoa sisäelimet etsivät uudestaan omia paikkojaan ja keho opettelee äitiyttä siinä missä mielikin. Jälkitarkastuksessa käydään noin 6-12 viikkoa synnytyksen jälkeen. Vaikka siellä annettaisiin “vapaa lupa liikkua” se ei tarkoita suinkaan, että lenkkarit jalkaan ja juoksulenkille. Jokainen nainen palautuu synnytyksestä täysin oman aikataulunsa mukaan, ja liikunta tulee mitoittaa sen mukaan pikkuhiljaa rasitusta lisäten. On myös hyvä ottaa huomioon kehon kokonaiskuormitus: jos vauva herättää öisin tunnin välein syömään, on keho hälytystilassa ja sillä ei ole valmiuksia palautua raskaamman liikunnan tuomasta kuormituksesta. Jos et ole varma miten, mistä ja milloin voit aloittaa, käynti äitiysfysioterapeutin vastaanotolla kannattaa aivan varmasti.
2. Hoida arvet. Miehet ja armeijatarinat, naiset ja synnytyskertomukset. Valitettavasti kertomukset repeämistä ja hurjista sektioarvista eivät aina ole täysin keksittyjä. Valitettavasti niistä aletaan usein puhua vasta kun aika kultaa muistot eli ihan liian myöhään. Pienet nirhaumat paranevat usein itsestään, mutta kaikkia muita arpia tulee hoitaa. Usein myös niitä sisällä olevia. (Arvista enemmän aiemmassa tekstissä yllä.) Eli tikkailut synnytyksen yhteydessä on aina syy tulla äitiysfysioterapeutin vastaanotolle.
3. Erkauma ei ole peikko. Erkaumalla tarkoitetaan suorien vatsalihasten välisen jännesauman, linea alban venymistä. On hyvä muistaa, että venyminen raskauden aikana on täysin luonnollista: kudosten joustaminen mahdollistaa raskausvatsan kasvamisen. Erkaumasta puhuttaessa tuntuu olevan paljon variaatiota mitä erkaumana pidetään, eikä virallisia sentteihin tai milleihin perustuvia mittoja diagnoosin avuksi ole. Enemmän kannattaisi tarkkailla jännesauman napakkuutta ja kehon kokonaistoiminnallisuutta, kuin lihasten väliin jäävää tilaa. Etusauman pehmeys kuitenkin vaikuttaa siihen miten kokonaisuus toimii (tai ei toimi), joten äitiysfysioterapeutin tutkiminen, ohjaus ja neuvonta on useimmiten tarpeen. Useimmiten jälkitarkastuksen yhteydessä havaittu erkauma ei vielä automaattisesti tarkoita ongelmaa. 6-12 viikkoa synnytyksestä keho ei ole vain ehtinyt vielä palautua, tai kaipaa pientä avustamista kuntoutuakseen.
Ja lopuksi ajatus kaikille äideille: “Kannattaa keskittyä pieniin asioihin, sillä suurin onnellisuus tulee pienien asioiden arvostamisesta, ja suuremmaltakin tuntuvat ongelmat on helpompi käsitellä pieniksi paloiksi pilkottuina.”
Onnellista äitienpäivää kaikille!
Sydämellisin terveisin - äitiysfysioterapeuttisi Maija Sinisalo, Fysios Espoo Leppävaara
Tekstin on kirjoittanut Maija Sinisalo. Hän on äitiysfysioterapian pioneeri, Suomen Äitiysfysioterapeutit ry.n perustajajäsen, tietokirjailija ja kouluttaja. Maijan omat kolme pientä poikaa pitävät arjen kiireisenä, ja päivittäiset haasteet joita äidit kohtaavat ovat Maijalle tätä kautta erittäin tuttuja. “Elämäni paras asia on ollut äitiys. Mutta rehellisyyden nimissä äitiys on myös ollut vaikeinta mitä olen koskaan “tehnyt”. Mottoni on “vaikka kaikki päivät eivät aina ole hyviä, kaikissa päivissä on aina jotain hyvää”. Maija pitää vastaanottoa Fysios Leppävaarassa Espoossa. Etänä Maijan tavoittaa kaikkialta Suomesta. IG: @fysiomaijas
