Susanna Antikainen

Fysioterapeutti, kehitysjohtaja

Kun kadulla kysymme kymmeneltä satunnaiselta vastaantulijalta mitä fysioterapia on, muutama ei tiedä, mutta suurimmalla osalla on kuitenkin joku mielikuva; jumppaohjeita selkäkipuun, venyttelyä ja hierontaa. Kyse on kuitenkin paljon laajemmasta kokonaisuudesta. 

Neljä vuotta kestävään fysioterapeutin ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan pääsee vuosittain vain neljä sadasta hakijasta (Lähde: HS 24.1.2020). Mitä valmistunut fysioterapeutti oikeasti tekee, kun heidän sanotaan olevansa kehon liikkeen asiantuntijoita?

Tutkitaanpa osaamista muutaman asiakasesimerkin kautta.

Liikenneonnettomuudessa nuorelta mieheltä repeytyy reisilihas irti. Leikkauksessa joudutaan paikkaamaan repeytynyttä lihasta hartiasta otetulla palasella. Seuraa pitkä kuntoutusjakso, jonka aikana opetellaan uudelleen kävelemään ja palauttamaan hartiarenkaan toiminta. Tie on pitkä ja vaatii sinnikkyyttä ja motivaatiota, mutta asiakas palasi takaisin kouluun ja työelämään. Helppoa se ei ollut ja vaati paljon harjoittelua, itsensä ylittämistä ja lukuisan määrän toistoja.

Toistuvasta migreenistä vuosia kärsinyt asiakas sai avun niskan toimintahäiriöön fysioterapeutilta ja migreeni katosi lähes kokonaan. Työasentojen monipuolisuuteen, palautumiseen ja omatoimiseen harjoitteluun on panostettava jatkossakin, mutta elämänlaatu ilman jatkuvia migreenejä on noussut ihan uudelle tasolle.

Moni meistä kohtaa eriasteisia aivoinfarkteja sairastaneita henkilöitä elämänsä aikana, lähes jokainen tietää ainakin jonkun sairastuneen. Vuosittain aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon sairastuu lähes 20 000 suomalaista ja lähes puolet heistä kuntoutuu takaisin työelämään. Toinen puoli, 10 000 henkilöä, opettelee uudelleen kävelemään, pukemaan paidan päälle, avaamaan kotioven lukon ja ylipäätään selviytymään arjen askareista fysioterapeutin ja muiden kuntoutuksen ammattilaisten ohjauksessa. Voiko mikään olla riemullisempaa kuin ensimmäiset omin jaloin otetut askeleet halvautumisen jälkeen tai kun ensi kerran saat puettua vaatteet päälle ilman avustajaa? Fysioterapeutti pääsee osalliseksi tästä riemusta asiakkaidensa kanssa.

Nuori huipulle tähtäävä urheilija treenaa paljon ja kovaa. Tavoitteet ovat korkealla, kunnes tulee lääkärin määräämä pakkolepo rasitusvamman vuoksi. Fysioterapeutti ei pelkästään auta urheilijaa vamman paranemisprosessin aikana, vaan hän käy läpi urheilijan harjoitusohjelmaa, analysoi liike- ja suoritustekniikkaa, korjaa, ohjaa ja huolehtii riittävästä palautumisesta. Urheilijan elämässä fysioterapeutin tärkein tehtävä on ehkäistä uusien vammojen syntyminen.

Erittäin ikävän sukellusonnettomuuden jälkeen nuori henkilö halvaantui ja jatkaa elämäänsä pyörätuolista käsin. Fysioterapeutin säännöllisillä vastaanottokäynneillä harjoitellaan aluksi pyörätuolin käyttöä ja elämää pyörätuolista käsin. Vahvistetaan keskivartaloa ja yläkroppaa, harjoitellaan siirtymisiä mm. autoon, suihkuun ja sänkyyn, sekä huolehditaan jalkojen liikeradoista. Opetellaan miltä elämä näyttää pyörien päältä käsin.

Perheeseen syntyy vauva ja pian neuvolassa huomataan, ettei hänen kehityksensä etene kuten muilla saman ikäisillä. Lapsella todetaan kehityksen viivästymä. Säännölliset fysioterapeutin käynnit auttavat lasta ja hän oppii ensin konttaamaan ja myöhemmin kolme vuotiaana ensin kävelemään kävelytuella ja sen jälkeen kyynärsauvaan tukien. Fysioterapia jatkuu läpi elämän, mutta sen turvin hän kykenee jonain päivänä muuttamaan omaan kotiin ja elämään itsenäistä elämää.

Kaatumistapaturmissa kuolee yli 1000 vanhusta vuosittain. Tämän lisäksi kaatumisten seurauksena syntyy mittava määrä erilaisia vammoja, kuten murtumia. Lonkkamurtuma on vakava tilanne ikääntyneelle henkilölle. Kyllä fysioterapeutti auttaa siitäkin kuntoutumaan, mutta vielä tärkeämpää olisi ennalta ehkäistä kaatumiset kokonaan. Fysioterapeutti kartoittaa kaatumisvaaran vastaanotolla, ohjaa ja auttaa oikean harjoittelun kanssa, tulee kotiin viikoittain varmistamaan, että harjoitukset tulee tehdyksi säännöllisesti ja oikein. Iän karttuessa fysioterapia on ylipäätään oiva apu moneen kohtaan: ylläpitämään liikettä ja toimintakykyä, harjoittamaan muistia, sekä pitämään mukana maailman menossa.

Näitä tarinoita riittäisi, vaikka kuinka ja kauan, eikä kaikki fysioterapeutin erikoisosaamisalueet tulleet tässäkään käsitellyksi, eikä kaikissa ole onnellinen loppu. Kaikissa on merkittävää, että fysioterapeutti on rinnalla kulkija ja arjen sujumisen arkkitehti hyvin monelle asiakkaalle.

Hyvää kansainvälistä fysioterapiapäivää!