Käsi kipuili vielä vuosia onnettomuuden jälkeen

“Olen 31 vuotias yhden tytön äiti ja vaimo. Loukkasin vasemman käsivarteni auto-onnettomuudessa 2008. Kädessä ei todettu silloin murtumaa, mutta käsi vihoittelee edelleen.”

Näin Jonna kertoo tilanteestaan. Vasemmassa kädessä on esiintynyt onnettomuuden jälkeen puutumisoireita, kipuilua ja kummallista kireyden tunnetta. Käden lisäksi Jonnaa on vaivannut niska-hartiaseudun ja lanneselän kivut, jotka hankaloittivat erityisesti työntekoa. Hän alkoi kaipaamaan helpotusta käden vihoitteluun ja töissä jaksamiseen. “Teen sairaanhoitajan työtä terveyskeskuksen vuodeosastolla. Haluaisin toimintakykyni paremmaksi sillä tällä kädellä en muuten pysty tätä työtä tekemään.” Jonna sanoo.

Hän haki mukaan Terveempiä suomalaisia -kampanjaan toiveenaan saada muutosta tilanteeseensa. Jonna pyrki jo ennestään syömään mahdollisimman vähän turhia särkylääkkeitä ja hoitamaan itseään muilla keinoin, kuten liikunnalla. Hän käy kerran viikossa Shindo-venyttelyssä ja lenkkeilee. Hän toivoi saavansa fysioterapiasta tehokkaampaa lääkkeetöntä apua. Jonna olikin tohkeissaan tullessaan valituksi kampanjaan. “Ensin oli epäuskoinen fiilis ja ajattelin että onko tämä totta. Mutta eihän tällaista mahdollisuutta montaa kertaa elämässä saa. Huippua!”, Jonna sanoo hymyssä suin.

Työssäjaksamista ja tutkimuksia

Jonna toivotettiin tervetulleeksi fysioterapeuttiseen hoitokokeiluun. Jonnan vastuuterapeutti suoritti ensin alkutarkastuksen ja suunnitteli sitten sopivaa hoitoa. Auto-onnettomuudessa kärsinyttä käsivartta käsiteltiin manuaalisesti ja selän asentoa korjattiin paremmaksi. “Fysioterapeuttini kokeili minulle lihasmanipulaatiota ja se tuntui kipeältä, mutta helpotti oloa”, Jonna kertoo kokemuksistaan. Lisäksi Jonna sai kotiharjoitusohjeita, joiden tavoitteena oli ohjata lanneselkää, parantaa lantionhallintaa sekä tukea lavan asentoa. Kaikki kotiharjoitteet ja koko harjoitusohjelma löytyivät nettisovelluksesta, jossa harjoituksia pystyi tarkistamaan ja kommentoimaan. Yhteydenpito omaan fysioterapeuttiin tällä tavoin on näppärää, mutta toisaalta Jonna koki lipsumisen olevan liian helppoa etävalmennuksen aikana. “Motivaation puute on vaivannut välillä. Välillä on väkisin täytynyt vain raivata tilaa että saa harjoitukset tehtyä.”, Jonna myöntää.

Motivaation puutteesta huolimatta Jonna kokee saaneensa fysioterapeutiltaan tukea ja hyviä ohjeita. “Hyvin osaavainen, ammattilainen! Sain myös vinkkejä muihinkin juttuihin, kuten lantionpohjan lihasten harjoitukseen.” Jonna kehuu fysioterapeuttiaan. Jonna olisi toivonut jopa enemmän tapaamisia hoitojaksoonsa. Kotiharjoitusten teko oli kuitenkin pääosassa hoitokokeilussa. Jonna toteutti niitä parhaansa mukaan ja yhdessä fysioterapeutin kanssa he myös muokkasivat harjoitteita Jonnalle sopivammiksi. Vasemman käsivarren ja hartian kireyttä helpotettiin edelleen manuaalisin keinoin, koska puutumisoireita esiintyi edelleen silloin tällöin.

Kaiken kaikkiaan Jonna koki työssäjaksamisensa piristyneen. Keskivartaloa aktivoivien harjoitteiden ansiosta ryhti ja asennonhallinta parani huomattavasti, mikä vaikutti suuresti työntekoon ja jaksamisen tunteeseen. Hoitojakson tullessa päätökseen ei puutumisoireitakaan ollut enää niin paljoa kuin ennen. Varsinkin, jos Jonna on pystynyt tekemään säännöllisesti harjoitteitaan. Ikävä kyllä Jonnan käsivarsi alkoi vihoittelemaan uudestaan siihen kohdistuneen runsaan rasituksen seurauksena, ja hän joutui näyttämään kättä lääkärillä. Nyt hän odottelee jatkotutkimuksiin pääsyä toivoen, että sinnikäs vaiva saataisiin lopullisesti selvitettyä!

“Takapakkia on tullut, koska käsi alkoi oireilemaan työpaikan vaihdoksen vuoksi. Joulukuussa olin eri osastolla, nyt vuodepotilaita. Odottelen nyt työterveyslääkärin kautta saatuun enmg-tutkimukseen pääsyä.” Jonna kertoo ja pitää peukut pystyssä.

Fysioterapeutin kommentit:

Alku lähti hyvin käyntiin. Lähdimme liikkeelle asennosta ja pyrimme sitä kautta vaikuttamaan yläraajan oirehdintaan ja helpottamaan selänkuormitusta töissä. Käytin apuna myös fasciakäsittelyä yläraajan ja niska-hartian alueelle, koska taustalla oli vanha trauma, joka mahdollisesti jättänyt kireyttä kudoksiin. Motivaatiota riitti alkuun ja asiakas sai ehkä paremmin tehtyä kotiharjoitteensa kuin loppupuolella. Oireet hiukan helpottuivat, kun jaksoi tehdä harjoitteita. Lavan asennonhallinnassa oli kuitenkin heikkoutta niin, että muutamaan otteeseen muokattiin harjoitteita sopivammiksi. Asiakkaan työnkuva ja jumppatunnilla rasittanut liike kipeyttivät yläraajan uudestaan. Tämä tietysti vaikutti hiukan harjoittelumotivaatioonkin. Asiakas halusi lisätutkimuksiin lääkäriin ja palailee mahdollisesti fysioterapiaan, kun lääkäriä konsultoitu.

Murtumat ym. traumat muuttavat koko liikeketjun toimintaa ja näin ollen olisi hyvä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tulla fysioterapiaan, jotta suuremmilta kuormituksilta vältyttäisiin. Tässäkin tapauksessa vanhan trauman jäljet tuntuivat vaikuttavan olkanivelen ja lavan toimintaan ja siten kuormittivat niskahartiaseutuakin. Tähän kun lisätään kuormittavat työolosuhteet ja heikko keskivartalon tuki, ei ihme että oireita esiintyy.