Kaunis käsiala muuttui harakanvarpaiksi hartiakivun takia
Kolmen lapsen äiti on kyllästynyt makaamaan raskaan työpäivän jälkeen sängynpohjalla burana-purkin kanssa. Hän tekisi mitä tahansa, että syy kipuihin löytyisi ja toistuvat sairauspoissaolot loppuisivat.
“Kouluttauduin aikoinaan hotellivirkailijaksi, työ oli mielekästä ja ihanaa. Sitten hotelli, jossa työskentelin, lakkautettiin. Johonkin piti ryhtyä. Pääsin kauppaan, ensi alkuun kassalle… Vuosi sitä samaa liikettä ja niska-hartiavaivat alkoivat. Sairaslomia, särkylääkkeitä, jumeja ja kipuja. Työ muuttui osastotyöksi, mutta eipä se juurikaan fyysisesti kevyempää ole.”
46-vuotias Anne muistelee niskavaivojensa alkulähdettä. Niskakivun lisäksi Anne kärsi toistuvasta päänsärystä sekä selittämättömistä puutumisoireista oikeassa kädessä. Hän joutui olemaan paljon sairaslomalla ja särkylääkkeitä kului enemmän kuin olisi suotavaa. Niska-hartiakivut alkoivat aikoinaan kassatyössä. Huono työskentelyasento päivästä toiseen sai alulle pitkän ja tuskaisen sairasloma- ja lääkekierteen. Työnkuva muuttui kassalta kodintekniikan osaston myyjäksi, mutta kivut jatkuivat entisellään. Kaiken lisäksi tenniskyynärpää alkoi vaivaamaan. Ja aivan kuin tämä kaikki ei olisi jo tarpeeksi, Anne mursi solisluunsa kaatumalla portaissa. Onnettomuus sattui ikävästi samaan käteen, jota oli tenniskyynärpääkin aiemmin vaivannut. Tämän jälkeen Anne alkoi tuntemaan kummallista puutumista ja pistelyä oikeassa kädessään. “Sormissa oli lähes jatkuvaa pistelyä ja puutumista, ennen kaunis käsialani on muuttunut vaikeasti luettavaksi harakanvarpaiksi”, Anne huokaa.
“Uusi maailma avautui”
Juuri kun Annesta tuntui, ettei hän jaksa enää, hän löysi tiensä Terveempiä suomalaisia -kampanjaan. “Vakavasti jouduin jo miettimään kuinka kykenen paiskimaan töitä vielä parikymmentä vuotta, kun olen tämän tästä sairaslomalla niskojen takia”, hän myöntää. “Ja sitä särkylääkkeiden määrää, kun ei kukaan oikein neuvonut mitä pitäisi tehdä, että paremmin jaksaisi, mutta sitten tuli tämä ihmiskoe ja uusi maailma avautui”, jatkaa Anne. Hän ei ollut aluksi uskoa tuuriaan, kun kuuli tulleensa valituksi. Häntä ei kuulemma arpajaisonni yleensä suosi, joten mukaan pääsy oli todellinen yllätys. Toivo heräsi uudestaan, kun Anne sai mahdollisuuden päästä yksilölliseen hoitoon ja ohjaukseen.
Anne tapasi ensimmäistä kertaa tulevan fysioterapeuttinsa. “Oikein ihana, innokas nuori nainen, joka osaa käsitellä minua oikealla tavalla”, Anne kuvailee fysioterapeuttiaan. He keskustelivat aluksi hoitojakson tavoitteista. Annelle olisi tärkeää löytää vian alkulähde, josta kaikki juurtaa, sekä saada räätälöidyt hoito-ohjeet jotka toimisivat juuri hänen vaivoihinsa. “Haluaisin tulla sellaiseen kuntoon, että työni raskaiden ja kiireisten sesonkiaikojen jälkeen porskutan edelleen enkä makaa kotona sängyn pohjalla buranapurkin kanssa pää kenossa”, Anne haaveilee.
Fysioterapiakokeilu tuotti heti varsin erikoisia tuloksia. Vanhat vaivat nousivat jälleen esiin. Yhtäkkiä Anne tunsi särkyä paikoissa, joiden oli luullut parantuneen jo aikoja sitten. Mutta Anne ei tästä säikähtänyt, päinvastoin, hänen mielestään kokemus oli mielenkiintoinen. “Yllätyin positiivisesti erityisesti fascia-käsittelystä, niitä vanhoja jo parantuneiksi luulemiani paikkoja särki. Sain siitä hoidosta paljon apua.” hän selittää. Näin vanhatkin vaivat saatiin hoidettua samalla kertaa ja Anne tunsi olonsa entistä paremmaksi.
“Olen maailman paras ihminen keksimään tekosyitä”
Fysioterapia on vasta alkanut, mutta Anne huomaa jotain uskomatonta. Hän ei ole tarvinnut enää särkylääkkeitä! Hän on vihdoin saanut itselleen täysin yksilölliset jumppaohjeet niskan hoitoon, joka on poistanut päänsäryn kokonaan. Jopa puutumisoireet kädessä tuntuivat helpottavan. “Kuka uskoisi. Ei ensimmäistäkään buranaa eikä muutakaan särkylääkettä hoitojakson alkamisen jälkeen! Minulle on nyt annettu, ekaa kertaa ikään, jumppaohjeet joilla pidän niskoista johtuvan päänsäryn poissa.” Anne iloitsee.
Edistymistä on edesauttanut osaltaan Annen fysioterapeutti, joka on kannustanut kotitreenin tekoon. “Olen maailman paras ihminen keksimään tekosyitä miksi just nyt en ehdi/voi/pysty enkä kykene treenaamaan”, Anne sanoo ja kuvailee itseään vähän sohvaperunaksi. Kärsivällisyyttä treeneihin ei ole myöskään löytynyt siksi, koska tuloksia ei ole näkynyt tarpeeksi nopeasti. Tällä kertaa huikean nopea edistyminen sai Annenkin uskomaan, että fysioterapiasta todellakin on hyötyä! “Kannustavaa potkua terapeutilta tulee ja hyvät ohjeet kotitreeneihin, semmoiset joita nyt ainakin toistaiseksi olen jaksanut noudattaa, koska tulokset näkyvät heti eikä hetken päästä”, hän sanoo mielissään.
“Sormien tunnottomuus palasi”
Pientä takapakkiakin Anne joutui kokemaan. Solisluun alueen hoito aiheutti kipua oikeaan hartiaan ja sormissa alkoi tuntua jälleen tuttua pistelyä. Käden puutuminen oli ehtinyt jo helpottaa, mutta nyt oireet palasivat takaisin. “No onhan se raskasta ja hankalaa kun huomaa mihin kuntoon on itsensä päästänyt…” Anne huokaa miettiessään hoitojakson varjopuolia. “Sitä kun jotenkin kuvitteli kuitenkin olevansa edes jossakin voimissaan, että olisi pysynyt semmosessa 46 vuotta, lähinnä nauttimalla elämästä sohvan kulmassa…” Anne jatkaa.
Anne meni harmistuneena kertomaan käteensä palanneista oireista fysioterapeutilleen, joka alkoi hoitamaan kivun ja puutumisen aiheuttajaa parhaansa mukaan. Solisluun leikkausalueen käsittely aiheutti takapakin, se kipeytyi kovasti ja sormien tunnottomuus palasi. Niskan käsittely ja rintarangan mobilisointi helpottivat kuitenkin solisluun alueen kipuja ja vaivat katosivat! Anne oli ihmeissään. Kivut olivat todellakin poissa! Anne tunsi päässeensä särkylääkekierteestä eroon pysyvästi. Hän sanoo fysioterapian ylittäneen hänen odotuksensa ja henkilökohtaisen harjoitusohjelmansa avulla Anne aikoo vastedes pitää itsestään huolen sekä luopua vihdoin tekosyistä. “Täytyy koittaa itse ryhdistäytyä”, hän päättää. Hän ei enää aio päästää itseään yhtä huonoon kuntoon kuin ennen. Anne sanoo, ettei kipu enää hallitse elämää, vaan edessä odottavat iloisemmat ja aktiivisemmat ajat.”
Fysioterapeutin kommentti:
“Mahdollisuus osallistua ihmiskokeeseen fysioterapeutin roolissa oli jännittävä kokemus. Annen kerrottua historiaansa ja oireitaan mieleeni heräsi ajatus siitä, kuinka pitkään moni odottaa ennen kuin hakee apua esimerkiksi fysioterapiasta. Fysioterapeuttisen tutkimisen avulla löydettiin oireita provosoivia tekijöitä ja niihin ohjattiin harjoitteita, jotka ennaltaehkäisevät oireiden syntytapaa ja vähentävät kipuja. Paljon fysioterapian onnistuminen onkin kiinni tästä asiakkaan motivoinnista ja perusteluista miksi harjoitteita kannattaa tehdä – ja siitä että niitä tehdään arjessa. Annen kanssa oli erittäin positiivista huomata, että fysioterapia tuotti tuloksia heti alussa, joka lisäsi motivaatiota entisestään. Puutuimme myös vanhoihin, hoitamatta jääneisiin vaivoihin, jonka jälkeen Anne laittoi minulle nettialustalle viestiä, että ” uskomaton fiilis kun tämä käsivarsikin toimii niin kuin siinä ei olisi ikään mitään vikaa ollut”. Oireiden syntytapa voi olla erilainen eikä kaikkeen aina löydy suoraa vastausta, jolloin ns. koehoitoja täytyy kokeilla. Annen kohdalla solisluun alueen faskiakäsittely ei tuottanut toivottua tulosta, mutta seuraavalla kerralla niskan käsittely ja rintarangan mobilisointi helpottivat jälleen puutumisoireita.
Samankaltaisia oireita voi olla monilla, mutta aiheuttaja voi olla silti eri syystä johtuva. Yksilöllinen tutkiminen ja huomioiminen ovat tärkeitä, sillä kaikilla asiakkailla on kuitenkin erilainen työ ja vapaa-aika. Kuormitustekijöiden tunnistaminen ja se että siinä arjessa lähdetään tekemään muutoksia ovat avainasemassa hoidon onnistumisten ja oireiden vähenemisen kannalta. Harjoitteet voivat olla esimerkiksi kipua vähentäviä tai tiettyjen lihasten aktivoinnin harjoittelua niin että optimaalinen asento pystytään säilyttämään ja poistamaan virhekuormitus oirehtivilta rakenteilta (lihas, jänne, hermo tms.). Kehotankin ihmisiä hakeutumaan itse aktiivisesti fysioterapiaan – kivuille ja säryille voi löytyä selitys ja niistä voidaan päästä eroon.”
