Lääkekuurit olivat rutiinia kuin hampaiden pesu
“Liikunnan kausiluonteisuus sekä näyttöpäätteen ääressä työskentely alkoivat vaivihkaa häiritä elämääni. Niskaa ja hartioita särki, selkä oli jäykkä ja toinen käsi puutui. Pahinta oli viitisen vuotta sitten ilmaantunut huimaus. Pahimmillaan se saattoi olla sitä, että en aamulla päässyt makuuhuoneesta kylpyhuoneeseen pitämättä kiinni seinistä.” Kun lukuisiin oireisiin ei löydetty röntgenissä syytä, hoidoksi määrättiin vahvoja särkylääkkeitä, tulehduskipulääkkeitä ja lihasrelaksantteja, joiden käytöstä tuli arkipäivää.
Näin Marja, 58, muistelee vuosia sitten alkaneita vaivojaan. Hän kertoo pitävänsä liikunnasta, mutta myöntää sen harrastamisen olevan valitettavan kausiluonteista. Hänen työnsä media- ja tiedotusalalla sisältää paljon tietokonetyöskentelyä, joka rasittaa niskaa.
Marja kävi vaivojensa kanssa lääkärissä ja pääsi röntgenkuvauksiin. Pää ja niska kuvattiin, mutta mitään elimellistä vikaa ei löytynyt. “Minulle määrättiin vahvoja särkylääkkeitä, tulehduskipulääkkeitä ja lihasrelaksantteja. Opin käyttämään niitä säännöllisesti. Lihasrelaksantteja söin kuuriluonteisesti.” Marja kertoo. Hän mainitsee hierojalla käynnin helpottaneen oireita hieman. Myös erään kiinalaiseen lääketieteeseen erikoistuneen kuntohoitajan hoidot olivat auttaneet huimaukseen.
“Poikani motivoi minua hoitamaan itseäni”
Marjan perheeseen kuuluu 18 vuotias poika sekä kaksi kissaa. Marja kertoo nauttivansa perheen lisäksi erityisesti luonnosta, viherkasveista, ruoanlaitosta ja lukemisesta. Myös ystävät ovat tärkeitä. “Elämä ja ihmiset kaikkine vivahteineen kiinnostavat minua”, Marja kuvailee itselleen merkityksellisiä asioita. Hän kertoo olevansa elämälle utelias, valoisa ja energinen ihminen. Hän haluaa saada itsensä kuntoon pysyäkseen voimissaan vastedeskin. “Nuori poikani motivoi minua hoitamaan itseäni, jotta jaksaisin nauttia myös hänen elämänsä askelista, olla mukana iloitsemassa onnistumisista ja tukemassa vastamäissä”, hän sanoo.
Motivoituneena saamaan muutoksia aikaan Marja päättää hakea mukaan kampanjaan. “Olen aina uskonut siihen, että lääkkeiden ohella ja jopa niiden sijasta on oltava muitakin hoitovaihtoehtoja”, hän sanoo ja kertoo innostuneensa kampanjasta luettuaan siitä verkossa. “Tultuani valituksi tunsin lähes voittaneeni lotossa”, Marja sanoo iloisena.
Syntyjään pohjoiskarjalainen Marja on päätynyt Lahden ja Vantaan kautta lopulta Helsinkiin asumaan. Hän aloittaa fysioterapiahoidon ja myöntää saapuneensa paikalle epäröiden, jopa skeptisenä. “Olin aiemmin saanut terveyskeskuslääkäriltä lähetteen fysioterapiaan, mutta jätin sen kesken puolivälissä. En kokenut hyötyväni siitä mitään.” Marja muistelee ja tarkentaa silloisten fysioterapiakäyntien tapahtuneen isossa ryhmässä, jossa ei ketään kohdattu tai hoidettu yksilöllisesti. “Vakuutuin fysioterapeutin ammatillisesta osaamisestaan ja pidin siitä, että hän kartoitti tilanteeni myös hoidon avulla, ei pelkästään kyselemällä”, hän jatkaa.
Marja kuvailee fysioterapeutin hoitoa tehokkaammaksi ja kohdennetummaksi kuin yleishierojan. Hän kehuu fysioterapeutin kykyä keskittyä juuri niihin kohtiin jotka ovat jumissa ja tuottavat ongelmia. Ensimmäinen käsittely vapautti lukkoja kipeillä alueilla. “Omaehtoiset, käytännön tasolla neuvotut ja opetetut voimisteluliikkeet auttoivat tilannetta melko pian”, Marja kertoo edistyksestään. Huimauksen tunne väheni huomattavasti ja se motivoi jatkamaan.
Lihasrelaksantit ja tulehduskipulääkkeet kokonaan pois
Marja kertoo jättäneensä lihasrelaksantit ja tulehduskipulääkkeet kokonaan fysioterapian sekä oman liikunnan avulla. Kyseisiä lääkkeitä hän joutui aiemmin ottamaan kuuriluonteisesti, joskus jopa yli 10 päivää peräkkäin. “Siitä tuli samanlainen tapa kuin hampaiden pesusta”, hän sanoo. Tavallisia särkylääkkeitä Marja säilyttää vielä pahan päivän varalle, tai esimerkiksi pitkille matkoille. “Pyrin kuitenkin välttämään niitä, enkä tarvitse lääkettä kuin harvoin”, hän korostaa.
Marja ei kuitenkaan välttynyt alamäiltä lupaavan paranemisprosessin aikana. “Paranemisessa tuli takapakkia kun sairastuin hoitojakson aikana keuhkokuumeeseen ja lisäksi lähiomaiseni sairastui vakavasti. Oma harjoittelu jäi liian vähiin.” Marja kertoo.
Harjoittelun ja liikunnan jääminen vähemmälle näkyy heti omassa voinnissa ja edistymisessä. “Onneksi olivat fysioterapeutin elvyttävät hoidot sekä verkon kautta saamani yksilölliset, henkilökohtaiset kuvat harjoitteista, joita yritin sitkeästi jatkaa heti kun voin”, Marja kiittelee. Hän pysyi yhteydessä fysioterapeuttiinsa etävalmennusohjelman avulla. Lisäksi fysioterapeuttiin sai yhteyden milloin vain puhelimitse tai sähköpostitse, mikä oli Marjalle tärkeää. “Silloin tuntee, että taistelussa oman terveyden eteen ei ole yksin.”
“Ihmiskoe sai minut innostumaan jälleen muustakin liikunnasta”, Marja sanoo ja luettelee käyvänsä nykyisin 3-4 kertaa viikossa joko joogassa, pilateksessa, bodybalancessa tai vesijuoksemassa. Hän myös kävelee paljon ja ottaa kaiken irti hyötyliikunnasta. Hän kertoo saaneensa erityisen paljon motivaatiota fysioterapeutin säännöllisestä tapaamisesta sekä juuri hänelle tarkoitetuista harjoitteista. Marjan harjoittelu kohdistui liikkuvuuden parantamiseen, lihasten kireyden vähentämiseen ja lihaskunnon parantamiseen kasvattamiseen. Hän myöntää motivaation välillä vaihdelleen ja samojen harjoitteiden tuntuneen joskus yksitoikkoisilta, mutta säännölliset tapaamiset auttoivat jaksamaan. Lisäksi Marja etsi itselleen vaihtelua harjoitteluun netistä. “Minua motivoi suuresti myös se, että sai olla asiakkaana yksilö, en pelkkää niska-selkävaivaisten massaa.”
Päästyään kunnolla liikunnan makuun ja jätettyään niska- ja hartiavaivat, huimauksen sekä turhat lääkkeet taakseen Marja saa olla nyt erittäin tyytyväinen itseensä. Hän on saavuttanut tavoitteensa ja enemmänkin. “Haluaisin tehdä työtä vielä kauan, varmaan eläkeiän jälkeenkin. Haluan elää henkisesti rikasta, antoisaa elämää mahdollisimman terveenä ja toimintakykyisenä. Haluan saada pidettyä fyysisen kuntoni niin hyvänä, että voisin nauttia liikkumisesta luonnossa, mahdollisesti matkustaa ja elää täyttä elämää.”
Fysioterapeutin kommentti:
Marjan tapaus on hyvä esimerkki siitä, mitä fysioterapian avulla voidaan saavuttaa. Toiminnalliset ongelmat, kuten liikkuvuuden häiriöt, lihasepätasapaino ja ergonomiaan liittyvät ongelmat ovat monien vaivojen taustalla. Fysioterapiajakson lisäksi tarvitaan yleensä myös omatoimista harjoittelua ja 2-3 kk:n harjoittelulla saavutetaan usein hoitojakson alussa asetetut tavoitteet. Marja oli motivoitunut harjoittelemaan ja tämän ansiosta oireet helpottivatkin hyvin. Ennen omatoimisen harjoittelun aloittamista tarvitaan yleensä fysioterapeuttista hoitoa, jotta saadaan esim. kipua vähennettyä tai liikkuvuutta parannettua niin, että kivuton harjoittelu onnistuu ja jotta harjoittelusta olisi enemmän hyötyä kuin haittaa. Fysioterapeutti valitsee hoitomenetelmät ja harjoitteet yksilöllisesti, sillä kahta täysin samanlaista tapausta ei ole ja oireiden taustalla olevat syyt ovat usein moninaisia.
