Lantionpohjan fysioterapia vulvodynian hoidossa
Lue Fysios Tampere Hämeenkadun fysioterapeutin Laura Mölsän blogi vulvodyniasta. Laura on erikoistunut naistentautien sekä lantionpohjan fysioterapiaan.
Naisen ulkosynnyttimien kiputilojen taustalla voi olla monta syytä. Jos tutkimuksilla on poissuljettu tulehdukset, poikkeavat muutokset ja ulkosynnyttimien alueen sairaudet, saattaa kivun taustalla olla vulvodynia.
Vulvodynia on ulkosynnyttimien alueen krooninen, yli 3 kk kestänyt kiputila, joka oireilee yleensä ulkosynnyttimien kosketusarkuutena, kipuna tai kirvelynä. Vulvodyniaan liittyy usein yhdyntöihin ja muihin seksuaalitoimintoihin liittyvä kipu, joka saattaa estää esim. peniksen tai vibraattorin työntämisen emättimeen tai jopa ulkosynnyttimien alueen koskemisen. Myös tamponien ja kuukupin käyttö voi estyä tai vaikeutua, ja usein gynekologiset tutkimukset ja näytteenotot ovat kivuliaita. Kipu voi myös ilmaantua edellä mainittujen toimintojen jälkeen. Seksiin liittyvä kipu vaikuttaa monella tavalla seksuaaliseen kokemukseen. Se saattaa aiheuttaa seksuaalista haluttomuutta ja sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia parisuhteeseen, tunne-elämään, kokemukseen omasta kehosta sekä oman arvon tunteeseen. Hoitamaton vulvodynia heikentää siis naisen elämänlaatua ja seksuaaliterveyttä.
Vaikka vulvodynia on melko yleinen vaiva, on tutkimustietoa sen syistä ja hoidosta vähän. Tarkkaa syytä sen synnylle ei tunneta, mutta joskus laukaisevana tekijänä voi olla toistuva hiivasienitulehdus, bakteeritulehdus tai ehkäisypillerien käyttö. Myös seksuaalitraumat saattavat vaikuttaa vulvodynian syntyyn.
Vulvodynia jaetaan karkeasti kahteen alatyyppiin, kosketusarkuutta aiheuttavaan vestibulodyniaan (vestibulum=emättimen eteinen, dynia=kipu) ja hermokipuna oireilevaan dysesteettiseen vulvodyniaan. Molemmista alatyypeistä on käytössä useita eri nimityksiä, ja joskus vulvodynia voi olla yhdistelmä sen eri muodoista. Vulvodyniaan liittyy usein myös vaginismia eli lantionpohjan lihasten ylijännitystä tai kramppeja. Tällainen lihasjännitys on usein tahdosta riippumatonta ja voi ilmaantua jo ajatuksesta, että jotain työnnetään emättimeen. Emätinkouristus voi olla jatkuvaa tai tilannekohtaista.
Vulvodynian hoito
Moniammatillisella hoidolla vulvodyniasta on hyvät mahdollisuudet parantua tai oireiden lievittyä niin, että esim. nautinnollinen seksielämä ja tamponien tai kuukupin käyttö on mahdollista. Fysioterapiassa hoito suunnitellaan aina potilaan yksilöllisen tilanteen ja valmiuksien mukaan. Hoidossa on oleellista, että naisella on turvallinen ja luottavainen tunne fysioterapiaan tullessaan ja kotiharjoitteita tehdessä.
Yleensä hoito aloitetaan haastattelulla ja keskustelulla. Alkuun päästään hyvin jo sanallisilla ohjeilla, ja tutkimuksiin edetään vasta asiakkaan ollessa siihen valmis. Tutkimukset toteutetaan rauhallisesti, kiireettömästi sekä asiakasta kuunnellen. Hoito ja harjoitteet suunnitellaan aina yksilöllisesti haastattelun ja tutkimusten kautta saatujen tietojen perusteella. Myös hoitokäyntien määrä ja tiheys suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa, asiakkaan tilanteen ja toiveiden perusteella. Vastaanotolle on myös mahdollista tulla kumppanin kanssa, jolloin osa harjoitteista voidaan ohjata yhdessä toteutettaviksi.
Fysioterapian keinoilla voidaan mm. vähentää ulkosynnyttimien kosketusarkuutta, helpottaa lantion seudun ylijännityksiä ja kireyksiä, vahvistaa lantionpohjan lihaksia, parantaa niiden hallintaa ja toimintaa, lievittää kivun pelkoa ja helpottaa rentoutumista kipua aiemmin aiheuttaneissa tilanteissa.
Viitteet:
Lääkärikirja Duodecim, Vulvodynia, 1.10.2020, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen
Lääkärikirja Duodecim, Naisen yhdyntäkipu, 28.9.2020, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen
Lääkärikirja Duodecim, Emätinkouristus, 30.11.2018, psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen
Vulvodynia ulkosynnyttimien kipuoireyhtymä, ohjevihkonen potilaalle ja hänen kumppanilleen, Reita Nyberg, Jaana Susi, Tuula Aho ja Minna Törnävä
