Lapsen kaveritaitojen kehittymisen tukeminen toimintaterapiassa
Lapsen kehityksessä on useita toisiaan seuraavia ja osin rinnakkaisia vaiheita, joissa hän harjoittelee erilaisia taitoja. Lapsi harjoittelee liikkumista, käsien käyttöä, ruokailua, puhumista, nukahtamista, tunteiden ilmaisua. Yksi näistä taidoista ovat leikkitaidot ja myöhemmin kaveritaidot. On tärkeää ymmärtää, että leikkitaidot ovat yhteydessä myös muiden taitojen oppimiseen. Leikki ei ole “vain” leikkiä, vaan leikissä opitaan yhteistyötaitoja, tunnistetaan ja säädellään tunteita sekä luodaan yhteistä ymmärrystä ympäröivästä maailmasta.
Jokainen voi tunnistaa pienen vauvan ensimmäisistä leikeistä “kukkuu-leikin”, jossa vauva nauraessaan oppii tunnistamaan yhteisleikin tuoman ilon kehossaan ja mielessään. Pienen lapsen omaan kehoon liittyvän leikin jälkeen lapsi siirtyy rinnakkaisleikkiin, jossa hän puuhailee omia touhujaan toisen lapsen rinnalla. Kun lapsi siirtyy tästä yksin- tai rinnakkaisleikistä oikeaan yhdessä leikkimiseen, voidaan samalla puhua myös kaveritaitojen kehittymisen vaiheesta.
Tällainen kaveri-, vertais- tai sosiaalisten taitojen kehittymisen vaihe alkaa 4-5 -vuotiaana, jolloin lapsi alkaa leikkimään mielellään toisten kanssa. Lapsi voi ottaa monenlaisia rooleja leikkiryhmässä. Hän voi seurata sivusta, kommentoida, olla aktiivinen juonen kehittelijä tai leikkiympäristön rakentaja. Leikkiessä lapsi oppii myös toisten mallista. Jotta lapsi pääsisi mukaan leikkiryhmään tai muodostaisi kaverisuhteita, hänen tulee olla aloitteellinen. Joskus lapsi ei jostain syystä osallistu yhteisleikkeihin tai toimi yhdessä toisen lapsen kanssa. Hän voi kokea, että hänellä ei ole kaveria.
Jos lapsella on vaikeuksia kaveritaidoissa, voidaan niitä tukea kehittämällä lapsen leikkitaitoja. Leikkitaidot luovat pohjaa kaveritaidoille eli kun lapsi osaa leikkiä, hän osaa toimia kavereiden kanssa paremmin. Toimintaterapeutti voi arvioida, missä asiassa lapsella on haasteita. Onko lapsen vaikea jakaa leluja ja tavaroita toisten kanssa vai onko hänen kenties vaikeaa ymmärtää leikin juonta tai toisten lasten keksimiä sääntöjä? Jaksaako lapsi sitoutua yhteiseen toimintaan pitkäjänteisesti tai selvitellä erimielisyyksiä rakentavasti?
Fysioksen toimintaterapeutit työskentelevät lapsen arkiympäristössä myös osana lapsiryhmää ja tukevat lapsen leikin ja kaverisuhteiden kehittymistä aidoissa tilanteissa. Heillä on mahdollisuus käyttää systemaattisia havainnointimenetelmiä ja saada tietoa siitä, missä kohtaa lapsen leikissä tai kaverisuhteissa on hankaluutta, ja kohdistaa terapia sen mukaan. Leikkitaidot jokaisessa ikävaiheessa ovat tärkeitä, koska ne luovat pohjaa kaveritaidoille, oppimiselle ja kaikenlaiselle yhteistyölle.
Miten vanhemmat voivat tukea lapsen kaveritaitoja kotona?
- Näe lapsen nykyinen leikki ja kaveritaidot ja niiden haasteet. Aloita siis lapsen tasolta.
- Sitouta lapsi leikkiin ja yhteiseen tekemiseen tunnetasolla. Muista, että yhdessä tekeminen on hauskaa.
- Liitä leikkiin tai yhteiseen tekemiseen juoni tai tarina riippumatta siitä, mitä taitoa harjoittelette. Ota mukaan jokin hahmo tai lelu, joka on kaverina mukana.
- Haasta lasta, kun hän on siihen valmis. Tuo leikkiin mukaan jokin sopiva ongelma ratkaistavaksi.
- Toimi niin, että lapsi vähitellen ottaa hallinnan omasta tekemisestään tai leikistään, mutta reagoi aina lapsen aloitteisiin.
- Tarkkaile, että leikki on loogista ja sarjallista. Mikäli se ei ole, palauta lapsi matalammalle tasolle.
Lapsen kaveritaitojen tukeminen onnistuu ilman isoa lapsiryhmää, koska juuri leikkitaidot luovat pohjaa kaveritaidoille. Leikkiminen on tärkeää, koska se auttaa lasta menemään mukaan kuvitteluun. Jos ei pysty kuvittelemaan, tulee helpommin konflikteja muiden kanssa. Jos lapsen leikki- tai kaveritaidot huolettavat, kannattaa hakeutua osaavalle toimintaterapeutille.
