Riikka Viitanen

Fysioterapeutti AMK, tuki- ja liikuntaelinsairauksiin erikoistunut manuaalinen terapeutti (Maitland-concept)

Samoin kuin aikuiset, hakeutuvat lapset ja nuoret fysioterapeutin vastaanotolle hyvin moninaisista syistä. Taustalla voi olla esimerkiksi jokin perussairauteen, kasvuun tai kehitykseen liittyvä asia, trauman jälkitila tai tuki- ja liikuntaelimistön kiputila. Tässä kirjoituksessa käsitellään kouluikäisten lasten ja nuorten tyypillisiä tuki- ja liikuntaelinperäisiä alaraajojen ongelmia, joiden hoito ei kuulu erikoissairaanhoidon piiriin.

Karkeasti vastaanotolle hakeutumisen syyt voidaan jakaa:

  • - erilaisiin kivusta johtuviin ongelmiin
  • - rakenteeseen tai toimintaan liittyviin syihin
  • - ennaltaehkäisyn näkökulmasta tehtäviin kartoituksiin


Kivusta johtuvat syyt

Kivusta johtuvia syitä ovat esimerkiksi erilaiset rasitusvammat, kuten penikkatauti eli säären etuosan kuormitusperäinen kiputila tai äärimmäisenä esimerkkinä luiden rasitusmurtumat. Yleisiä ovat myös luiden kasvualueiden rasitusvammat, kuten tyypillisesti 9–11-vuotiailla akillesjänteen kiinnitysalueen kiputila kantaluussa (Severin tauti), 11–15-vuotiailla sääriluun kyhmyn kiputila (Osgood- Schlatterin tauti) tai polvilumpiojänteen ylemmän jänteen kiputila (Sinding-Larsen-Johanssonin tauti), sekä 15–18-vuotiailla takareiden lihasten kiinnitysalueen kiputila istuinkyhmyssä.

Ensioireiden ilmaannuttua kannattaa heti vähentää oireilevan alueen kuormitusta, sillä aikainen reagointi ja alkuvaiheen hyvä hoito voivat estää kipuoireiden pitkittymisen. Näiden rasitusperäisten kiputilojen taustalla olevat syyt ovat moninaiset. Nuorten alaraajojen kuntoutukseen perehtyneen fysioterapeutin tai muun ammattilaisen vastaanotolle kannattaa hakeutua oireiden varhaisessa vaiheessa. Fysioterapeutin tekemän haastattelun ja tutkimuksen avulla selvitetään oireelle altistavat ja ylläpitävät tekijät. Tämän jälkeen laaditaan kuntoutussuunnitelma, joka voi tarvittaessa sisältää myös korvaavan harjoitusohjelman. Fysioterapeutin vastaanotolle voi hakeutua ilman lääkärin lähetettä. Tarvittaessa fysioterapeutti voi suositella jatkotutkimuksia ja yhteistyötä lääkärin kanssa. Lisää tietoa lasten ja nuorten polvikivuista löydät täältä >>

Rasitusperäisten ongelmien paranemisprosessin kesto vaihtelee paljon. Mikäli rasitusvamma on pitkälle edennyt, esimerkiksi luun rasitusmurtumaksi asti, hoito kestää minimissään kolme kuukautta. Tällaisissa vakavissa rasitusvammoissa paras lopputulos saavutetaan moniammatillisella yhteistyöllä lääkärin ja fysioterapeutin kanssa. Lievästi oireilevat rasitusvammat voidaan useimmiten hoitaa ilman kuvantamistutkimuksia ja myös hoitojakson pituus on lyhyempi. Joskus vaiva saattaa pitkittyä ja haitata liikunnallisen lapsen tai nuoren urheiluharrastusta siihen asti, että pituuskasvu päättyy ja luun kasvulevy sulkeutuu.

Rakenteeseen tai toimintaan liittyvät syyt

Yleisimpiä alaraajojen rakenteeseen tai toimintaan liittyviä syitä ovat ovat alaraajojen pituusero, erilaiset polvien asentovirheet, kuten ns. pihtipolvisuus tai länkisäärisyys, jalkaterän alueen asentovirheet, kuten ns. lättäjalkaisuus tai korkeakaarisuus sekä voimakas jalat sisään- tai ulospäin kävely. Useimmat näistä ovat normaaleja kasvuun ja kehitykseen liittyviä ilmentymiä, eivätkä ne yksistään aiheuta kipua. Mikäli kipua esiintyy tai asia huolettaa lasta, nuorta tai hänen lähimmäisiään, on hyvä hakeutua lasten ja nuorten alaraajaongelmiin perehtyneen fysioterapeutin tai muun ammattilaisen vastaanotolle. Vastaanotolla selvitetään oireiden ja ilmentymien taustalla olevat syyt ja näiden perusteella laaditaan kuntoutussuunnitelma. Useimmiten lapsi tai nuori hyötyy esimerkiksi venytyksistä, lihaksia vahvistavista tai asentoa ja liikkeen hallintaa kohentavista harjoitteista. Joskus lapselle tai nuorelle voidaan tehdä yksilölliset tukipohjalliset osaksi kokonaiskuntoutusprosessia. Iso osa fysioterapiajaksoa on tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen.

Ennaltaehkäisyn näkökulma

Ennaltaehkäisyn näkökulmasta tehtävät kartoitukset liittyvät yleensä jonkin urheiluseuran tai lajiliiton kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kartoitusten tavoitteena on löytää sellaisia tekijöitä, joihin huomiota kiinnittämällä voidaan mahdollistaa mahdollisimman täysipainoinen, turvallinen ja kokonaisvaltaisesti kehittävä harjoittelu.

Lue lisää alaraajafysioterapiasta >>