Lihashuollon laiminlyönti kostautui
Tero, 36, treenasi salilla päivittäin kehon isoja lihaksia, isoilla painoilla. Pienten lihasten vahvistaminen ja lihashuolto unohtuivat, ja seurauksena oli päänsärkyjä ja selkäkipuja, jotka estivät jopa nukkumisen.
”Kävin pitkään salilla joka päivä. Treenasin kehon isoja lihaksia ja käytin isoja painoja. Venyttely ei juuri kuulunut saliohjelmaani, ja lihakset olivat usein kipeinä. Viime keväänä jumitukset alkoivat vaikuttaa harjoitteluunikin. Varsinkin selkä- ja jalkaliikkeissä liikeratani alkoivat pienentyä, koska lihaksista ei löytynyt liikkuvuutta.
Lihaskipu oli päivittäistä, mutta suurempi huolenaihe alkoi olla jomotus päässäni. Kipu oli kova ja sitä oli vaikea paikallistaa. En löytänyt yhtään asentoa, jossa olisi hyvä olla enkä pystynyt nukkumaan ilman särkylääkkeitä. Teen päätetyötä ja arvelin kipujen johtuvan siitä.
Hakeuduin työterveyslääkärille ja selitin tuskani. Sain vaivaan ensi hätään särkylääkettä, mutta pyysin myös lähetteen fysioterapiaan. Päätin, että lääkkeiden syönti saa riittää.
Tärkeät pienet lihakset
Manuaaliseen fysioterapiaan erikoistunut työfysioterapeutti katsoi ensi töikseen kehoni liikkuvuutta. Selvisi, että rankka treeni ilman lihashuoltoa oli saanut etenkin kallonpohjan lihakseni jumiin ja se haittasi pään verenkiertoa. Harjoitteluni oli ollut liian yksipuolista. Olin keskittynyt suuriin lihaksiin ja jättänyt huomiotta kehon pienet lihakset. Koska suuret lihakset olivat koko ajan aktiivisina, ne olivat päässeet jännittymään äärirajoilleen.
Mika opetti minua aktivoimaan kehoni pieniä lihaksia. Haasteellista oli se, etten pystynyt kroonisen jännitystilan takia ollenkaan rentouttamaan kehoni suuria lihaksia. Sain kotiläksyksi harjoitteita, jotka vastasivat tähän haasteeseen. Treenasin esimerkiksi sitä, miten nostaa pää lattiasta ilman, että jännitän samalla kaulaa. Harjoitukset alkoivat tuntua heti: päänsärky väheni ja lähti pian kokonaan pois.
Kävin fysioterapiassa viisi kertaa ja opin siellä paljon lihasanatomiasta. Mika kertoi, mitä lihaksia niskan alueella on ja mitä niistä pitäisi käyttää. Otin hänen vinkkinsä mielelläni vastaan: olen aina ollut kiinnostunut lihashuollosta, mutta laiskanpuoleinen toteuttamaan sitä.
Kireät lihakset auki
Lihashuollon laiminlyönnin takia olen harjoitellut pari vuotta kehittymättä lainkaan. Tapauksen jälkeen olen vähentänyt treenaamista. En havittele niinkään kehittymistä kuin saavutettujen tulosten ylläpitoa. Treenaan puolet vähemmän kuin ennen ja lyhyempiä aikoja kerrallaan. Pyrin tekemään lihashuoltoa sekä ennen harjoittelua että sen jälkeen. Käyn myös hierojalla säännöllisesti. Lihakset vain ovat vieläkin niin kireällä, että käsittely tekee todella kipeää.
Panostus lihashuoltoon ei ole iso sijoitus, mutta sen laiminlyönnistä saa maksaa pitkään.”
Fysioterapeutin 3 vinkkiä:
1. Teron urheilullinen tausta on aiheuttanut sen, että kehossa on melko paljon eri urheilu- ja harrastusmuodoista tulleita kehon traumoja. Ne saattoivat olla taustalla tuottamassa tuki- ja liikuntaelinperäistä oireilua ja toimintahäiriöitä kehon toimintaan. Vanhat vammat yhdessä staattisen ja pitkäkestoisen päätetyön sekä liian kovatehoisen voimaharjoittelun kanssa johtivat ongelmiin.
2. Teron tapauksessa fysioterapeutti pyrki opettamaan kehon asennon ja liikehallinnan (kineettisen kontrollin) kautta oikeat toimintamallit esim. pään ja kaularangan asennonhallintaan. Näin syvien, asentoa ylläpitävien lihasten syttymisjärjestys voisi normalisoitua. Se puolestaan vähentäisi toiminnallisten nopeiden lihasolujen eli kehoa liikuttavien lihasten yliaktiivisuutta. Kuntoutuksessa kiinnitettiin myös huomiota kehon liikkuvuuteen ja kehon liikeratoja avaaviin ja rentouttaviin harjoituksiin, jotta mahdolliset lihaskalvojen kautta tulevat kipuärsytykset vähenisivät.
3. Teron hoitojakso koostui alkukartoituksesta ja kliinisestä tutkimuksesta, kehon kokonaisvaltaiseen huomioimiseen tähtäävistä omatoimisista harjoituksista sekä kehon toiminnan häiriöiden poistamisesta niin lihaskalvojen, lihasten, hermoston kuin niveltenkin osalta manuaalisen fysioterapian keinoin.
