Liitoskivut raskauden aikana ja niiden hoito

Fysioterapeutti Katja Sorvoja kirjoittaa blogissa liitoskivuista ja niiden hoidosta
Raskausaikana naisen keho käy suuria muutoksia läpi. Hormonitasot muuttuvat ja keho muuttuu merkittävästi kasvavan vatsan takia. Äitiysfysioterapiassa pyritään tukemaan erikeinoin äitejä mahdollisimman kivuttomaan raskausaikaan.
Yksi yleisimpiä vaivoja, joita äideillä raskausaikana esiintyy ovat liitoskivut lantion alueella. Lähes joka toinen raskaana oleva nainen kärsii jossain vaiheessa raskauttaan liitoskivuista. Liitoskivut eivät ole aina vain loppuraskauden vaiva vaan jossain tapauksissa kivut saattavat alkaa jo raskauden 3 ensimmäisen kuukauden aikana ja voimistua loppua kohden. Pitkään jatkunut kipu vaikuttaa äidin yleiseen jaksamiseen ja raskausajasta nauttimiseen, koska pahimmillaan kipu estää palauttavan unen, rajoittaa sosiaalista elämää ja voi lisätä stressiä. Ja valitettavasti stressi ja kipu ruokkivat toisiaan, joten negatiivinen kierre syntyy helposti. Siksi liitoskipuihin avun hakeminen varhaisessa vaiheessa onkin erityisen tärkeää.
Mistä tunnistaa liitoskivut?
Liitoskivut voivat oireilla monella tapaa. Ne voivat olla aaltoilevaa lievää kiputunnetta alaselän, lantion alueen tai nivusalueen kudoksissa. Kipu ei ole aina vain paikallista, vaan se voi myös säteillä lähentäjiin, reisiin, pakaroihin tai välilihan alueelle. Lievempänä liitoskipu voi oireilla esimerkiksi portaita noustessa, sänkyyn tai autoon mennessä ja sieltä ylös noustessa. Pahimmillaan kipu voi tuntua kuin puukon iskulta nivusalueella ja rajoittaa merkittävästi jopa pientäkin liikkumista lamauttaen sängyn pohjalle. Niiden kestoa ei kukaan osaa valitettavasti ennustaa, mutta harjoitteilla ja fysioterapialla kivut voidaan saada parhaassa tapauksessa nopeastikin hallintaa ja parhaimmillaan jopa loppumaan kokonaan.
Miten liitoskipuja hoidetaan fysioterapiassa?
Fysioterapiassa lähdetään yleensä liikkeelle liitoskipujen hoidossa raskausvatsan optimaalisen kannattelusta ja ryhdin hahmottamisesta. Eli asiakkaan kanssa pyritään tunnistamaan kehoa kuormittavat asennot niin istuessa kuin pystyasennossa ollessa. Tämä siksi, että kehon optimaalinen kannattelu ja asennon hahmottaminen ennaltaehkäisevät hyvin erilaisia kiputiloja. Esimerkiksi tavaroiden nostelussa tai pukeutumisessa ergonomian huomiointi on tärkeää.
Myös uniergonomiaan kiinnitetään huomiota. Asiakkaalle ohjataan optimaalinen nukkuma-asento ja suositellaan hankkimaan useimmiten vartalotyyny, jolla saada vartalolle lisätukea nukkuessa, jolloin mm. lantion ja erityisesti häpyliitoksen alueen paine vähenee kylkimakuulla nukkuessa.
Lisäksi fysioterapiassa pystytään ohjaamaan lantion alueen vahvistavia harjoitteita, jotta tukilihakset jaksavat tukea niveliä lantionalueella ja vähentää näin niihin kohdistuvaa kuormaa. Tarvittaessa myös ohjataan lantionpohjan vahvistavia harjoitteita, koska lantionpohja toimii lantion alueen sisäisenä tukena ja pohjana kannatellen sisäelimiä ja kasvavaa sikiötä. Vahva lantionpohja vähentää alaselkäkipuja, jotka ovat myös yleinen vaiva raskaana olevilla. Fysioterapiassa voidaan ohjata myös lantion alueen liikkuvuusharjoitteita ja rentouttavia harjoitteita, jotta lihaskiristykset eivät pahenna kipua lantion alueella ja estä sikiötä saamasta optimaalista asentoa synnytyskanavassa.
Tietyillä liikehoidoilla voidaan vähentää kohdun luomaa painetta lantionpohjassa ja lantiossa. Samoilla harjoitteilla voidaan helpottaa kohtua kannattelevien ligamenttien kiristystä, jolloin vauvan asento kohdussa voi parantua ja helpottaa äidin olotilaa.
Liitoskipujen hoidossa hengitysharjoituksilla tärkein fokus on stressin lievitys ja sitä kautta kivun lieventyminen. Hengityksen ollessa syvää, toimii pallea ja rintakehä normaalisti, jolloin myös lantionpohja toimii spontaanisti paremmin paineen vaihtelun ollessa optimaalista.
Kinesioteippauksella voidaan lievittää alaselkäkipuja tai poistaa turvotuksia. Myös vatsaa teippaamalla tai tukivyötä käyttämällä voidaan saada vatsan alueelle tukea, joka puolestaan keventää painetta lantion etuosassa. Gua sha- kampauksella tai manuaalisilla käsittelyillä saadaan aineenvaihduntaa ylläpidettyä, joka myös siis lieventää turvotuksia ja voi myös tuoda hetkellistä kivun lievitystä.
Valitettavan usein kuulee, että liitoskivuista kärsivä raskaana oleva ohjataan kävelylenkeille, vaikka todellisuudessa kävely etenkin talvisin ja keväisin liukkailla teillä voi vain lisätä lantion alueen jännitystilaa ja kipuja. Tärkeää on löytää itselleen mieluisat liikuntamuodot esimerkiksi vesiliikunnan/vesijuoksun tai kuntopyöräilyn kautta ja välttää turhaa lantion alueen jännittämistä. Kivun rajoissa on hyvä pysyä aktiivisena ja liikkeessä mutta myös yhtä tärkeää on antaa keholle aikaa kunnolla palautua rasituksesta. Täsmällisillä harjoitteilla voidaan saada merkittävää apua, jolloin normaali elämä voi jatkua eikä tarvitse rajoittaa omia liikkumisiaan jääden kotiin.
Liitoskipujen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Apua löytyy!