Mikä se faskia oikein on?

Moni manuaalisen terapian palveluita käyttäville ihmisille sana faskia on tuttu. Mikä ihme juttu faskia sitten oikein on, kun siitä niin paljon puhutaan? Anatomisesti faskiaa voidaan kuvata kalvomaisena rakenteena, joka ympäröi kaikkia lihaksia, luita ja sisäelimiä. Sitä on siis joka puolella ympäri kehoa ja se on tiiviisti kiinni edellä mainituissa rakenteissa. Faskiarakenteet ovat hyvin hermotettua eli niissä on runsaasti tuntohermopäätteitä, jotka lähettävät signaaleja keskushermostolle kehomme tilasta. Vastaavaa tuntohermojen välittämää viestintää on myös monien muiden rakenteiden, kuten lihaskudoksen ja keskushermoston välillä.
Manipuloitaessa tai käsitellessä kehoa mekaanista painetta kohdistetaan ihon pintaa syvemmälle, jolla pyritään saavuttamaan haluttu vaikutus, joka on yleensä lihaksen rentoutuminen ja kivun väheneminen. Anatomisista seikoista johtuen yksistään faskiaan ei siis voida kohdistaa täsmällistä painetta, vaan paine vaikuttaa yhtä aikaa kaikkiin ihon alla oleviin kudoksiin.
Kehomme kudokset reagoivat niissä olevien tuntohermojen ansiosta tähän mekaanisesti tuotettuun paineeseen. Paineen ollessa sopivan kevyttä ja kivutonta voidaan saada aikaan lihaksen rentoutuminen. Kivulias käsittely sen sijaan tuntuu epämiellyttävältä ja aiheuttaa yleensä vastareaktiona lihaksen jännittymistä, joten käsittely ei saisi sattua.
Faskia ei ole siis ainoa kudos kivun tai jäykkyyden takana. Faskioiden ja lihasten käsittelyn vaikutukset ovat melko lyhytaikaisia, joten ne toimivat tukevana hoitona tuki- ja liikuntaelinperäisten kiputilojen ratkaisemisessa. Siinä missä lihakset ja koko elimistömme hyötyy liikkeestä ja liikunnasta, pätee sama faskiaan. Tarpeeksi kauan kun olemme liikkumatta olo voi alkaa tuntumaan jäykältä ja epämiellyttävältä, jota vastaan kannattaa siis liikkua usein itselleen sopivalla tavalla pysyvämpien tulosten ja hyötyjen saamiseksi.
Tämän blogin on kirjoittanut osteopaatti Jerry Ketola, Fysios Helsinki Selkäcenter Kamppi.