Lääkäreille ja muille ammattilaisille: Mitä alaselkäkipuinen toivoo ammattilaisilta?
Lääkärin ja fysioterapeutin yhteistyö on ensisijaisen tärkeässä roolissa alaselkäkipuisen asiakkaan hoidossa. Mitä voisimme tehdä tämän yhteistyön parantamiseksi? Miten voisimme varmistua siitä, että asiakas saa eri ammattilaisilta yhtenäisen viestin joka luo turvallisuuden tunnetta?
Lääkärin ja fysioterapeutin yhteistyö on siis ensisijaisen tärkeässä roolissa alaselkäkipuisen asiakkaan hoidossa. Mitä voisimme tehdä tämän yhteistyön parantamiseksi? Miten voisimme varmistua siitä, että asiakas saa eri ammattilaisilta yhtenäisen viestin joka luo turvallisuuden tunnetta? Miten voisimme paremmin sopia yhteisen asiakkaamme jatkosuunnitelmasta ja keskustella muiden ammattilaisten hyödyntämisestä hoidossa? Miten luoda asiakkaalle kuva saumattomasta yhteistyöstä joka toimii hänen hyväkseen?
Me Fysioksella haluamme tarjota asiakkaillemme parasta mahdollista hoitoa, mutta emme pysty siihen yksin. Siksi olemme luomassa eri alojen ammattilaisista koostuvaa, modernia kiputietoa ymmärtävää yhteistyöverkostoa, jotta voisimme auttaa asiakkaitamme entistä paremmin. Siksi tulemme jatkossa kysymään sinulta ehdotuksia siitä, miten sinun mielestäsi yhteistyö voisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla.
Mitä alaselkäkipuinen toivoo ammattilaisilta?
Huolellista haastattelua ja tutkimista, ymmärrettävän selityksen oireille, kuuntelua, ymmärretyksi tulemista, huolenpitoa, ohjeet siitä mitä saa tehdä, keinoja vaikuttaa kipuun, muistiinpanoja siitä mitä ollaan puhuttu, kiireettömyyttä, mahdollisuutta olla yhteydessä, jos on kysyttävää… Jokaisen odotukset hoidolle ovat erilaiset. Yksi tärkeä tehtävämme olisikin saatava selville mikä olisi juuri tälle asiakkaalle se tärkeä tieto, joka lievittäisi hänen huoliaan, sillä asiakkaan saa lähtemään lääkäriin tai fysioterapeutille aina huoli tai pelko jostain. Emme tapaa niitä asiakkaita vastaanotolla, joita ei huoleta.
Mitä tutkimusnäyttö kertoo meille alaselkäkivun hoidosta?
Liian usein alaselkäkipuinen jää kuitenkin yksin huoliensa kanssa eikä hoitokaan etene. Lääketieteen kehityksestä huolimatta alaselkäkipujen aiheuttamat kustannukset eivät ole kääntyneet laskuun eikä tutkimusnäyttö hoitointerventioista ole ollut kummoista. Monella yksittäisellä menetelmällä on saatu samankaltaisia, vaatimattomia vaikutuksia oireisiin. Näiden tutkimusten perusteella meidän pitäisi ymmärtää päätellä: ”One size fits nobody”. Viimeisten vuosikymmenten aikana biopsykososiaalinen malli on laajentanut ymmärrystämme kivusta. Kaikki julkaistut alaselkäkivun hoitosuositukset sisältävätkin suosituksen biopsykososiaalisen lähestymistavan hyödyntämisestä alaselkäkivun hoidossa. Tulokset biopsykososiaalisessa viitekehyksessä toteutetusta, yksilöllisestä hoidosta ovat lupaavia, mutta lisää näyttöä tarvitaan. Toimivia biopsykososiaalisesti orientoituneita interventioita kroonisen kivun hoidossa ovat toimivan ja motivoivan hoitosuhteen rakentaminen, tiedon antaminen ymmärrettävässä muodossa, kipua koskevan ymmärryksen lisääminen, pelkojen vähentäminen, toivon palauttaminen ja oman tilanteen hyväksymisen tukeminen. Nämä kaikki ovat jokaisen fysioterapeutin ja lääkärin keinovalikoimassa.
Tunnista psykososiaaliset riskitekijät ajoissa
Selkäkipuja tuskin pystytään kokonaan ennaltaehkäisemään, mutta meidän pitäisi pystyä paremmin tunnistamaan se osa alaselkäkipuisista, joiden kivut ovat vaarassa pitkittyä ja joita uhkaa työkyvyttömyys. Näyttäisi siltä, että monet psykososiaaliset tekijät, kuten liikkumiseen liittyvä pelko, mieliala ja negatiiviset uskomukset kivusta ennustavat tällaista riskiä. Näiden tekijöiden tunnistaminen, esimerkiksi Örebron kipukyselyä käyttämällä auttaa meitä ammattilaisia tilanteen kartoittamisessa ja joskus vaikeidenkin asioiden puheeksi ottamisessa.
Hyvän hoitosuhteen luomiseen panostaminen kannattaa
Vahva, yhteistyöhön perustuva toimiva hoitosuhde potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä vaikuttaa positiivisesti hoitotuloksiin, kuten oireiden voimakkuuteen, terveydentilaan ja hoitotyytyväisyyteen, sekä lisää yleistä koettua hoidon vaikuttavuutta verrattuna niihin, joiden hoitosuhde on heikko. Vahva hoitosuhde on pedagoginen prosessi, joka edellyttää molemminpuolista kunnioitusta, luottamusta ja yhteistä ymmärrystä.
Meillä ammattilaisilla onkin iso vastuu siitä, edistääkö vai estääkö meidän käyttämämme kieli asiakkaan hyvinvointia. Luommeko turvallisuuden tunnetta vai lisäämmekö huolta ja pelkoa? Jo aikoinaan Hippokrateen valassa todettiin, ”do no harm”. Yleisimpiä asioita, joista asiakas huolestuu, ovat röntgen- ja MRI-kuvista lausutut kulumat, degeneraatiot jne. joiden osalta kuitenkin tiedämme, etteivät ne korreloi hyvin oireiden kanssa. Meidän olisi tärkeää puhua yhteistä kieltä kuvantamislöydösten suhteen, kertoa siitä, että vastaavia löydöksiä on paljon oireettomillakin ja että kulumat kuuluvat asiaan, kuten rypyt ihossamme. Myös vaikkapa hyvää tarkoittaen sanottu ”voit liikkua kivun sallimissa rajoissa” voi tarkoittaa pelokkaalle asiakkaalle paikalleen jäämistä, mikä ei ole toipumisen kannalta hyödyllistä. Kieli on yksi ammattilaisen tärkeimmistä työkaluista. Voimme valita, tuotammeko placebo- vai nocebo-vaikutusta käyttämämme kielen avulla.
Selkäkipuinen asiakas, jolla on pitkä lista ammattilaisten sanomia asioita, jotka hänessä ovat vialla on vastaanotolla tuttu näky. Skolioosi, fasettilukko, eripituiset jalat, lantio vinossa, si-nivel pois paikaltaan jne... Jokainen asiakkaan kohtaama ammattilainen on pyrkinyt antamaan kivulle selityksen omasta taustastaan käsin. Tämä on ymmärrettävää, koska 95 % tapauksissa selkäkivuille ei löydy vaikkapa magneettikuvilla todennettavaa yhtä selkeää syytä. Kuitenkin asiakkaamme odottavat saavansa diagnoosin tai vähintään pätevän selityksen selkäkivun syylle. Ja selitys meidän onkin osattava antaa. Usein kuitenkaan kipuongelmaan ei ole yksinkertaista selitystä vaan kyse on moniulotteisesta tilanteesta ja erityisesti pitkittyneessä kivussa harvemmin löytyy maagista taikatemppua jolla fysioterapeutti vaikkapa manuaalisen terapian keinoin saa aikaiseksi ihmeparanemisen potilaalla.
Hoitosuhteen lisäksi asiakkaan ennakko-odotukset vaikuttavat suuresti hoidon tuloksellisuuteen. Kun lääkäri on suositellut asiakkaalle tiettyä fysioterapeuttia, joka on erityisen taitava juuri tämäntyyppisten tilanteiden ratkomisessa, on lähtökohta fysioterapian toteutukselle todella suotuisa. Samaten kun lääkäri on jo etukäteen kertonut asiakkaalle, että hän tulee saamaan neuvoja siitä, miten hän voi itse vaikuttaa oireisiinsa verrattuna siihen, että asiakkaan odotuksissa on passiivista hierontaa, ovat lähtökohdat nykytiedon mukaiselle hoidolle ihan erilaiset. Minäpystyvyyden tiedetäänkin olevan ratkaisevassa roolissa siinä, millainen alaselkäkipuisen asiakkaan hoitotulos on. Minäpystyvyyden tukeminen sekä asiakkaan uskomusten muuttuminen biopsykososiaalisemmiksi on muutamissa tuoreissa tutkimuksissa nostettu jopa alaselkäkipuisen hoidon tärkeimmiksi tavoitteiksi.
Erilaisia näkökulmia pitkittyneen kivun hoitamiseen
Pitkittyneessä kivussa on usein kyse siitä, että hermosto herkistyy, kipu jää päälle, vaikka kivun syy on jo poistunut. Tai vaikka kyseessä olisikin pysyvä vaurio, hermoston herkistyminen voi silti selittää osan oireista. Tämä tarkoittaa selkäkivun hoidon kannalta hyviä uutisia! Useimmiten hoitokeinomme biomedikaalisten syiden osalta ovat rajalliset – lääkkeitä, leikkaushoitoa jne. Mutta kun huomioidaan ihmisen tilanne kokonaisvaltaisesti, on meidän työkalupakkimme huomattavasti laajempi. Hermoston herkistymistä voidaan hoitaa, ja samoin usein taustalla oleviin psykososiaalisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa. Yksi tärkeä herkistymistä aiheuttava tekijä on unen puute. Selkäkivun hoito voikin joissain tapauksissa tarkoittaa ohjausta unen parantamiseksi. Toinen tärkeä asia on käydä läpi asiakkaan huolet ja pelot – ne ovat osaltaan mukana ylläpitämässä kropassa taistele- ja pakene reaktiota, joka saattaa puolestaan ylläpitää kipua. Jos taas hoidamme masentuneella alaselkäkipuisella vain kipua, eivät hoitotulokset yleensä ole kovin hyvät. Hoidon tulee olla kokonaisvaltaista ollakseen tehokasta.
Lääkkeettömät hoitokeinot on Käypä Hoito -suosituksessa nostettu ensisijaisiksi kivun hoitokeinoiksi. Näitä hoitokeinoja on Helena Miranda hienosti tuonut esiin Ota kipu haltuun -kirjassan. Oletko muuten jo lukenut tämän kirjan? Suosittelen.
Lääkärin ja fysioterapeutin yhteistyö on siis ensisijaisen tärkeässä roolissa alaselkäkipuisen asiakkaan hoidossa. Mitä voisimme tehdä tämän yhteistyön parantamiseksi? Miten voisimme varmistua siitä, että asiakas saa eri ammattilaisilta yhtenäisen viestin joka luo turvallisuuden tunnetta?
