Susanna Antikainen

Kehitysjohtaja ja fysioterapeutti

Akuuttihoito aivoinfarkti ja aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) hoidossa on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Akuuttivaiheen jälkeen 45 % sairastuneista tarvitsee kuitenkin intensiivistä, nousujohteista, tehokasta ja tavoitteellista sekä moniammatillista kuntoutusta toimintakyvyn palauttamiseksi.

Aivoverenkiertohäiriön jälkeinen kuntoutuksen tarve vaihtelee hyvin yksilöllisesti riippuen mm. vaurion laajuudesta ja paikasta. Aivot ovat hyvin plastinen elin. Se tarkoittaa sitä, että kun jokin osa aivoista vaurioituu, joku toinen osa voi ajan kuluessa ottaa hoitaakseen tehtävät, jotka aikaisemmin olivat vaurioituneen osan vastuulla. Jotta tämä toteutuisi mahdollisimman hyvin tarvitaan harjoittelua ja paljon toistoja. Kuntoutuksella pystytään vaikuttamaan siihen, kuinka hyvin korvaavia vastuita aivoissa otetaan käyttöön ja kuinka paljon toiminnoista palautuu tämän ansiosta ennalleen. 

Mitä oireita voi sairastumisen jälkeen esiintyä?

Aivoverenkiertohäiriön ja -infarktin jälkeen toimintakyvyn haasteet voivat olla hyvin monenlaisia ja hyvin yksilöllisiä. Yleisimmin motorisia ongelmia voi esiintyä raajoissa ja vartalossa esim. käsi tai jalka ei ota käskyjä vastaan, eivätkä tämän vuoksi toimi kuten ennen. Tarttuminen tai irrottaminen kädellä voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Kädessä tai/ja jalassa voi olla jäykkyyttä tai raajassa voi esiintyä pakkoasentoja ja vapinaa.

Näköhäiriöt ovat yleisiä eli osa näkökentästä voi puuttua osittain tai kokonaan. Puhetta voi olla vaikea tuottaa, se saattaa olla epäselvää, sanoja voi olla kadoksissa tai puheen ymmärtämisessä voi olla haasteita. Toimintakyvyn häiriöt voivat olla usein myös hahmotuksellisia esim. ajan käsite voi olla muuttunut, laskutoimitukset voivat olla hankalia tai vaikka rahan määritelmä on unohtunut. Esineiden tai oman asennon tunnistamisessa voi olla vaikeuksia. Sairastunut henkilö tai oikeammin hänen aivonsa väsyvät herkemmin ja voi esiintyä myös persoonallisuuden muutoksia.

Mitä on neurologinen fysioterapia? 

Neurologisessa fysioterapiassa kuntoutujan toimintakyky arvioidaan aina laaja-alaisesti, yksilöllisesti ja mielellään moniammatillisesti. Tavoitteet rakennetaan kuntoutujan omasta lähtökohdasta hänen omaan ympäristöön sopiviksi. Terapeutin tärkein tehtävä on auttaa asiakasta saavuttamaan omat tavoitteensa. On erittäin tärkeää, että kuntoutuja ja hänen läheisensä ovat mukana niin terapian suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissakin. Kuntoutuksen polku sairastumisen jälkeen on pitkä ja työteliäs, mitä paremmin kuntoutuja ja hänen lähipiirinsä osallistuvat ja sitoutuvat tavoitteiden saavuttamiseen, sitä parempia tuloksia saavutetaan. 

Polkuja tavoitteiden saavuttamiseksi voi olla monia. On tärkeää, että harjoitteet, joita kuntoutuksessa tehdään, on sovellettavissa myös kuntoutujan arkiympäristöön ja ovat riittävän haasteellisia, sekä motivoivia. Polven ojennusta ei treenata vain sen takia, että polvi ojentuisi, vaan jotta kävely mahdollistuisi tai housujen pukeminen onnistuisi. Toistoja tarvitaan paljon ja siksi harjoittelua pitää viedä myös kotiolosuhteisiin. Terapiassa voidaan siis harjoitella jotain tiettyä osa-aluetta isommasta asiasta, kuten kävelystä tai ruokailusta tai koko kävelyn kokonaisuutta esim. painokevennetyn kävelyn avulla. 

Terapia voi toteutua Fysioksen toimipisteessä, kuntoutujan arkiympäristössä kotikäyntinä tai vaikka päiväkodissa ja koulussa. Allasterapia on tehokas tapa opetella uudelleen “unohtuneita” taitoja, koska vedessä harjoitteiden tekeminen on veden nosteen ansiosta helpompaa ja kevyempää. 

Neurologisessa kuntoutuksessa käytetään myös paljon ratsastusterapiaa ja eläinavusteista terapiaa, sekä hyödynnetään kuntoutusteknologiaa. Kaikissa terapiamuodoissa toiminta on tavoitteellista ja yksilöllisesti suunniteltua.

Aina ei kuntoutuksessa saavuteta samaa toimintakykyä kuin ennen sairastumista. Tämän vuoksi tarvitaan joskus myös vaihtoehtoisia tapoja tehdä asioita esim. apuvälineiden avulla. Joku tarvitsee liikkumiseen pyörätuolia, toinen rollaattoria, kolmas keppiä ja neljännelle riittää tuki polveen estämään yliojentumista. Fysio- ja toimintaterapiassa saa myös ohjausta ja neuvontaa apuvälineiden valintaan ja harjoitellaan niiden käyttöä arjessa.

Kuinka yleisiä aivoinfarkti ja aivoverenkiertohäiriö ovat?

Aivosairaudet ovat merkittävä kansallinen ja maailmanlaajuinen haaste, sairastumisen yksilöllisistä haasteista  puhumattakaan. On arvioitu, että Suomessa on noin 100 000 aivoverenkiertohäiriön tai aivoinfarktin sairastanutta henkilöä ja vuosittain yli 20 000 uutta sairastuu. 

Neurologinen kuntoutus Fysioksessa

Sairastuneen näkökulmasta kuntoutuksessa on tärkeää, että hän saa riittävästi ohjausta, tulee kuulluksi ja pääsee itse vaikuttamaan oman kuntoutuksen sisällön suunnitteluun mm. tavoiteasettelun kautta. Terapeutin tehtävänä on sitten ammattitaidolla suunnitella yhteistyössä kuntoutujan kanssa kuntoutuksen sisältö siten, että se vastaa kunkin kuntoutujan tarpeita ja omia tavoitteita. 


Lue lisää neurologisesta fysioterapiasta >>>