Painonhallintaa ja parempaa kuntoa
Auli osallistui Liikunta & Ravinto -ryhmään ja pudotti huimat 17 kiloa. Ryhmässä laihduttaminen ja liikkuminen jännitti aluksi – lue Aulin kokemuksia elämänsä kuntokuurista.
“Alkuvuodesta 2014 podin selkäkipuja ja kävin useita kertoja OMT:lla ja fysioterapiassa. Selkääni hoitaessaan Pauliina Rajaniemi alkoi puhua Liikunta & Ravinto (LiiRa) ryhmästä, joka oli suunnitteilla kevääksi. Ryhmään oli tarkoitus saada ihmisiä, jotka olisivat motivoituneita liikkumaan ohjatusti ja saamaan ohjausta myös ravinnon merkityksestä hyvinvointiinsa.
Mukavalta tuntui ajatus siitä, että ryhmä ei olisi hirveän suuri ja siellä saisi siten henkilökohtaisempaa ohjausta.
Innostuin ehdotuksesta. Kynnys osallistumiseen oli matalampi siksikin, kun tiesin etteivät ryhmään osallistuvat ole “parhaimmassa kunnossaan”. Mukavalta tuntui myös ajatus siitä, ettei ryhmä olisi hirveän suuri ja siellä saisi näinollen henkilökohtaisempaa ohjausta. Ryhmänvetäjä oli lisäksi hoitanut selkääni ja pidin hänen tyylistään toimia. Pisteenä iin päälle mieheni lupasi osallistua kustannuksiin. Yritin saada siskoanikin mukaan ryhmään, mutta huonolla menestyksellä.
Sitten tuli se tiistai, jolloin tapasimme ensimmäisen kerran. On pakko tunnustaa, että minua jännitti todella paljon. Tiesin, että meille tehdään kaikenlaisia mittauksia – myös sen minulle niin aran mittauksen eli painon! Ohjaaja kävi aluksi läpi ravintoasioita ja antoi meille kotitehtäväksi tehdä itsellemme tavoitteita sekä pitää ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa, joita hän kommentoisi myöhemmin. Ensimmäisen kerran lopuksi tehtiin mittaukset. Oli kauheaa huomata, miten huonossa kunnossa olin. Painoakin oli enemmän kuin koskaan. Kotimatkalla itkin silmäni punaiseksi ja soitin siskolleni, joka päättikin osallistua ryhmään. Ilmeisesti olin vakuuttava kertoessani, ettei syynä nolostukseeni ollut ryhmässä kukaan muu kuin minä itse. Ja etten ollut ainoa parempaa kuntoa ja oloa tavoitteleva.
Tiistai-kokoontumisista tuli tärkeä osa elämääni. Saimme itse vaikuttaa siihen, mitä liikuntaa ohjaaja meille veti. Aluksi mietin, mitä muut ryhmäläiset mahtavat ähellyksestäni ajattella – tuntui nimittäin siltä, ettei hommasta tule yhtään mitään. Sitten totesin, että kaikki ovat siellä jostain syystä ja minä ainakin tiedän oman osallistumiseni syyn.
Kerta kerralta koko ryhmä jaksoi paremmin. Ainakin minä olen oppinut nauttimaan hikoilusta ja kipeistä lihaksistani. Olemme käyttäneet jumpissa erilaisia välineitä: palloa, keppiä ja kahvakuulaa, ja kuntosalillakin olemme käyneet. Pidin niistä kaikista – ehkä eniten pallojumpasta, varsinkin sen jälkeen, kun uskaltauduin nojaamaan palloon vatsalihasliikkeitä tehdessä. Pallon kanssa saa jumpattua kuin salaa vatsalihaksia, joita ei tiennyt omistavansakaan. Jokaisesta jumpasta ja välineestä saimme kuvalliset kirjalliset ohjeet itsellemme, jotta oikeanlaiset liikkeet olisi helpompi muistaa kotonakin.
Olen käynyt ohjatuissa jumpissa ennenkin, mutta osallistujia on aina ollut enemmän ja muutenkin niissä on täytynyt mennä massan mukana. LiiRa-ryhmän jumpissa saa ohjattua liikuntaa muokattuna itselle sopivaksi. Ohjaaja tiesi jokaisen ryhmäläisen vaivat ja syyt osallistumiseen ja antoi vaihtoehtoisia liikkeitä. Jumpat olivat hikisiä ja iloisia jumppia, joissa kaikkia tsempataan ja nauretaan yhdessä. Yhdessäliikkumista parhaimmillaan sanoisin.
Nyt onkin kiva olla kun painoa on pudonnut 17kg ja projekti jatkuu.
Myös ohjaajan antamat ravintoneuvot olivat tärkeitä. Itse sain kirjalliset syömisohjeet. Kun ensimmäisillä ohjeilla en saanut toivottuja vaikutuksia, ohjaaja teki vielä tarkemmat ravinto-ohjeet.
Nyt painoa on pudonnut 17 kg. Motivaatio oikeanlaiseen syömiseen säilyy, kun saa näkyviä tuloksia. Toki repsahduksia on tullut – on se salmiakki edelleen niin mielettömän hyvää! Ja on ihanaa, kun joskus voi aamupuuron tilalla syödä oikein hyvin paistunutta ruisreikäleipää! Kun herkuttelee harvoin, maistuvat herkutkin paljon herkummilta. Sen kun pitää mielessä, eivät kiusaukset kasva liian suuriksi.
Parin viikon päästä on meillä LiiRan kaksi viimeistä tapaamista. Viimeisellä kerralla meitä mitataan taas ja toivon todella, että tällä kertaa en itke omaa surkeuttani vaan onnistumista. Siitä on sitten hyvä jatkaa LiiRa-jatkon kanssa!”
