Palaset loksahtavat kohdilleen

“Tyttäreni kävi toimintaneuvolassa vielä toisen kerran. Toimintaterapeutti kävi tyttöni kanssa läpi vielä muutamia kynätehtäviä ja motorisia harjoituksia. Hän antoi minulle vinkkejä tytön haasteisiin ja keskustelimme tulevasta.
Piirustustehtävät sujuvat taas oikein hienosti, mutta saksilla leikkaaminen on heikkoa. Se on aina ollut tytölle vaikeaa. Toimintaterapeutti havainnoi, että tyttöni käsien asento on leikatessa huono. Kyynärpää nousee liian korkealle ja ympyrää leikatessaan tyttö pyörittää käsiään paperin sijaan. Lapsen ilmeestäkin näkee että tehtävä on vaikea. Leikkaamista onkin harjoiteltava ohjeiden mukaan sekä kotona että päiväkodissa.
Lisäksi saamme toisenkin kotitehtävän; keskivartalonhallinnan harjoittelun. Tyttäreni mielestä oikein hauskan motoriikkaharjoituksen aikana terapeutti huomaa, että lapsen selkä painuu notkolle ja vatsa roikottaa, jos jalat nostetaan ilmaan ikään kuin kottikärrykävelyasentoon. Hän kehottaa hankkimaan ison jumppapallon, jonka varassa lapsi voisi maata mahallaan ja harjoitella keskivartalonhallintaa. Harjoitteluun hyvä asento on myös vatsallaan makuu niin, että nostaa ylävartalon kyynärpäidensä varaan. Pään olisi pysyttävä suorassa, ei liian kenossa eikä kumarassa, eikä myöskään omiin kämmeniin nojaten. Kämmeniin nojailua olisi välteltävä myös pöydän ääressä istuessa. Siinäpä vasta haaste meille, kun sekä minä että tyttäreni tuppaamme nojailemaan milloin mihinkin pöytien ääressä valuessamme. Minulle tuli suurena yllätyksenä kuulla tyttäreni löysistä nivelistä ja heikosta lihasten hallinnasta. Olen aina pitänyt häntä liikunnallisesti taitavana, koska olen itse kovin kömpelö. En uskonut hänessä olevan motorisia heikkouksia, mutta nyt kun toimintaterapeutti asiaa minulle valaisee, huomaan tyttöni olevan sittenkin ehkä hieman “löysä” kehonhallinnassaan, kuten minäkin.
Terapeutti suosittelee tyttärelleni harrastusta, jossa pääsee käyttämään kehoaan, kuten vaikkapa judo, jumppa, kiipeily tai uinti. Uinti on erityisen hyvä harrastus myös veden rauhoittavan elementin ansiosta. Kehonhallinnan vahvistamiseksi omaa kehoa käyttävät liikuntaharrastukset ovat kuulemma parempia kuin pallo- ja mailapelit. Meidän tyttö onkin hyvä kiipeilemään, hyppimään ja voimistelemaan, mutta jalkapallokentällä saattaa seistä hölmistyneenä sormi suussa.
Liikunta saattaa auttaa myös keskittymiseen. Aistisäätelyn haasteista kärsivien lasten on joskus helpompi keskittyä rauhalliseen tekemiseen, kun ovat ensin saaneet hieman liikkua. Haarahyppy, kuperkeikka, punnertaminen tai painavan tavaran nostelu juuri ennen alas istumista voi parantaa keskittymiskykyä huomattavasti. Tuo kikka onkin pidettävä visusti mielessä, ja aion vinkata siitä päiväkodillekin.
Tyttöni nykyisessä, huomattavasti pienemmässä päiväkodissa ei ole esiintynyt läheskään yhtä paljon vaikeuksia kuin vanhassa päiväkodissa, mutta varsinkin ruokailutilanteet saattavat edelleen tuottaa ongelmia. Melkeinpä säännöllisesti saan kuulla tyttäreni olleen levoton ruokapöydässä ja aiheuttaneen hämminkiä. Terapeutti kertoo tyttäreni reagoivan selvästi visuaalisiin ärsykkeisiin erittäin herkästi. Visuaaliset häiriötekijät tuntuvat haittaavan hänen keskittymistään paljon enemmän kuin ääniärsykkeet. Terapeutti uskookin ruokailutilanteiden ongelman olevan visuaalisuudessa. Levottomuuden syynä saattaa olla vaikkapa se, että oma paikka on hämärämpi ja siten huomio kiinnittyy jatkuvasti valoisampaan nurkkaan. Ikkunan ääressä istuminen saattaa viedä huomion ulkomaisemaan, tai katossa roikkuva koriste häiritä keskittymistä. Ruokailutilanteiden rauhoittamiseksi hän neuvoo visuaalisten ärsykkeiden rajaamista, mahdollisimman valoisaa istumapaikkaa sekä vaikkapa kirkkaankeltaista alustaa oman lautasen alle auttamaan huomiota pysymään ruuassa.
Toimintaterapeutin mielestä tyttäreni tuntuu kuitenkin pärjäävän hyvin ilman ongelmia, mikä on pääosin helppojen kotiolojen sekä uuden, erittäin pienen päiväkotiryhmän ansiota. Vaikeampia haasteita saattaa esiintyä siirryttäessä isompaan ryhmään, viimeistään tytön aloittaessa esikoulun tai koulun. Vasta siellä näkee, ilmeneekö tytöllä jälleen keskittymisvaikeuksia suuressa ryhmässä. Silloin jonkinlaiset tukikeinot saattavat olla tarpeen, mutta me huolehdimme siitä vasta ongelmien ilmaantuessa. Toimintaterapeutti pyytää soittamaan matalalla kynnyksellä omaan lähineuvolaamme tai toimintaneuvolaan, mikäli haasteita tai huolia tulee.
Tällä hetkellä tyttäreni suoriutuu arjen tehtävistä mainiosti. Hän pukee itse sujuvasti, on todella reipas tutuissa olosuhteissa ja osaa keskustella seuraavan päivän tapahtumista varautuakseen mahdollisiin erilaisiin tilanteisiin. Hän kokee olonsa turvalliseksi kotona ja päiväkodissa. Meidän vanhempien seurassa hän pääsee yli vaikeistakin tilanteista. Terapeutti kertoo, että kun lapsi kasvaa isommaksi, hän oppii itsekin tuntemaan omat haasteensa ja yliherkkyytensä, ja toimimaan itselleen helpoimmalla tavalla. Lapselle on muistutettava, että omia tuntemuksia saa kuunnella ja noudattaa vaikka ne poikkeaisivat muista kavereista.
Suosittelen kaikkia lapsensa vaikeuksia tai poikkeavaa käytöstä ihmetteleviä vanhempia ottamaan rohkeasti vaan yhteyttä omaan neuvolaan tai toimintaneuvolaan. Pieniinkin arjen hankaluuksiin saattaa saada ison avun oikeanlaisilla toimintamalleilla ja toimintaneuvolakäyntikin on lapselle kuin hauska leikki- tai jumppatuokio.”
Jade, kahden lapsen äiti