Minna Virtanen

Fysioterapeutti

Mikä Parkinson?

Parkinson-diagnoosin saa suomessa vuosittain noin 750-800 ihmistä. Valtaosa heistä on yli 60-vuotiaita, mutta mukaan mahtuu nuorempiakin. Parkinsonin tautia ei voida todeta millään verikokeella, vaan taudin diagnoosi perustuu aina yksinomaan lääkärin tekemään haastatteluun ja neurologiseen tutkimukseen.

Parkinsonin tauti on parantumaton, etenevä neurologinen sairaus. Tautia ei voida ehkäistä eikä parantavaa hoitoa ole, mutta oireiden lievitykseen löytyy monenlaisia keinoja. Oireet alkavat hitaasti. Tyypillisiä alkuoireita ovat lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja jäykkyys, jotka usein alkavat toispuoleisesti. Tauti johtuu siitä, että aivojen tietyt liikesäätelyyn osallistuvat hermosolut alkavat tuhoutua.

Mihin se vaikuttaa?

Parkinsonin tauti on parantumaton, yleensä hitaasti etenevä sairaus. Eri potilaiden taudin kulku voi kuitenkin olla hyvin erilainen. Jonkun toimintakyky saattaa huonontua muutamassa vuodessa olennaisesti kun taas toisella se pysyy vähäoireisena useita vuosikymmeniä. Suurin osa potilaista sijoittuu näiden ääripäiden väliin.

Yksi Parkinsonin taudin hankalimmista oireista ovat kävelyn vaikeudet. Parkinson-potilaan kävellessä ryhti painuu usein kumaraan, lonkat ja polvet ovat hieman koukussa ja askelpituus lyhenee. Kävelyyn vaikuttavat alaraajojen lihasvoiman heikentymisen lisäksi nivelten liikelaajuuksien kaventuminen sekä tasapainon ja liikkeen hallinnan vaikeudet.

Liike on paras lääke

Liikunnan oireita helpottava rooli Parkinsonin tautia sairastavan toimintakykyyn on todistettu. Omatoiminen liikunta tulisi aloittaa viimeistään sairauden toteamisvaiheessa. Liikunnalla voidaan parantaa fyysistä suorituskykyä, tasapainoa ja nivelten liikkuvuutta ja lihasvoimaa. Ryhdin merkitys korostuu kipujen ennaltaehkäisyssä ja hengityselimistön toimintakyvyn ylläpidossa. Kävelyn myötäliikkeiden vähentyminen ja askelpituuden lyheneminen ovat omiaan lisäämään tasapainovaikeuksia ja nostamaan kaatumisriskiä ihan kotioloissakin.

Fysioterapiassa kuntoutuja ohjataan hänelle sopivan liikunnan pariin. Yksilöllisten ohjeiden avulla liikunnasta tulee mielekästä ja tavoitteellista. Kuntoutuksessa keskitytään kunkin kuntoutujan keskeisiin toimintakyvyn ongelmiin. Harjoitteilla pyritään vaikuttamaan mm. tasapainoon, lihasvoimaan, nivelten liikkuvuuksiin, lihasjäykkyyksiin, ryhtiin, kävelyyn ja hengitykseen. Myös musiikilla on tässä tärkeä rooli. Mielimusiikin on nimittäin todettu helpottavan kävelyä ja mahdollistavan kävelyn rytmin ylläpito silloinkin, kun liikkeen aloittaminen on vaikeaa.

Liikunta vaikuttaa myönteisesti myös mielialaan. Parantunut liikkeiden hallintakyky vahvistaa minäkuvaa ja itsetuntoa helpottaen sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Liikkuvan ihmisen on helpompi rentoutua ja unihäiriöt vähenevät. Aineenvaihduntaa vilkastuttavien vaikutustensa ansiosta liikunta ehkäisee myös ummetusta.

Fysios edelläkävijänä

Fysioksen toimipisteistä ympäri Suomen löytyy neurologisen fysioterapian osaajia, joiden ammattitaitoisessa ohjauksessa Parkinsonia sairastavan on helppo aloittaa liikunnan harrastaminen turvallisesti ja tavoitteellisesti. Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma ja motivoivat harjoitteet auttavat ennaltaehkäisemään oireita ja helpottavat elämää etenevän neurologisen sairauden kanssa. Elämänlaadun parantuminen näkyy arjessa omatoimisuuden ja positiivisen mielialan ylläpysymisenä. Sairauden edetessä eteen tulevien haasteiden voittaminen on ryhmätyötä, jossa myös omaisten ja kuntoutuksen ammattilaisten panos on tärkeä. 


Minna Virtanen

Kirjoittaja on fysioterapeutti, joka on työskennellyt neurologisen fysioterapian parissa yli 20 vuoden ajan ja mm. vetänyt Parkinson-kerhon viikoittaista liikuntaryhmää Kirkkonummella aina vuodesta 2002 lähtien.


Lue lisää neurologisesta kuntoutuksesta >>