Selkävaurioiden selätys

Mirelle, 40, oli lähellä menettää liikkumiskykynsä selkään vuosien mittaan tulleiden rasitusvaurioiden takia. Kun niiden todellinen laajuus paljastui, auttoivat vain fysioterapeutin lempeät otteet ja liikkumistekniikan perinpohjainen korjaaminen.

“Olen liikkunut melkein koko ikäni, joskus vähemmän mutta yleensä enemmän. Olen aina viihtynyt salilla ja viime vuosina crossfit on ollut pääasiallinen lajini. Olen saanut sen myötä haastaa itseäni, treenata yhä suuremmilla painoilla ja kokeilla rajojani urheilijana.

Toissa kesänä selässäni alkoi yhtäkkiä tuntua vihlontaa. Parantelin noidannuoleksi luulemani vaivaa parhaani mukaan, hoidin sitä vuoroin kuumalla ja vuoroin kylmällä, mutta mitkään konstit eivät tuntuneet auttavan. Hakeuduin työterveyslääkärille ja sain kipuihini tulehduslääkekuurin.

Kivut eivät kuitenkaan hellittäneet. Jouduin pian toteamaan treeneissä, etten pysty tekemään yhtä jos toistakaan liikettä lainkaan. Muutamien viikkojen päästä ensioireiden ilmaantumisesta liikuntakykyni alkoi kadota kokonaan. En pystynyt edes kävelemään normaalia vauhtia.

Magneettikuvaus paljasti totuuden

Tällä kertaa työterveyslääkäri ohjasi minut eteenpäin fysiatrille. Tämä arveli, että selässäni olisi välilevyn pullistuma ja päätti katsoa selkää röntgenillä. Siellä ei näkynyt mitään, mutta koska liikuntarajoitteisuuteni oli niin ilmeinen, hän lähetti minut vielä magneettikuvaukseen.

Kuvaus paljasti karun totuuden. Lannerangassani oli mittavia vaurioita: kaksi välilevyn pullistumaa, nikaman rasitusmurtuma, välilevyn rappeuma ja välilevyn tyrä. Lisäksi kolme alinta välilevyä oli painunut kasaan. Vaurioiden suuruus oli yllätys niin itselleni kuin fysiatrillekin. Kipuni olivat olleet lieviä verrattuna siihen, miten mittavaa tuhoa selässäni oli ehtinyt tapahtua.

Täyskielto urheilulle

Olin jo aloittanut fysioterapiakuntoutuksen, mutta kun diagnoosi varmistui, muuttui myös hoito. Aloin kuntouttaa selkääni OMT-fysioterapeutin vastaanotolla. Hän antoi minulle ensi töikseen liikuntakiellon: saisin urheilla vasta kun hän antaa siihen luvan.

Kävin fysioterapeutin luona joka toinen viikko. Hän testautti minua eri tavoin löytääkseen ne taustaongelmat, jotka olivat aiheuttaneet vauriot. Niitä oli lopulta kaksi. Ensinnäkin poikittainen vatsalihakseni oli passivoitunut, mikä oli kaltaiselleni urheilijalle tyypillistä. Harjoituksessa poikittaisen vatsalihaksen pitäisi aktivoitua ensimmäisenä ja aktivoida puolestaan muut lihakset. Kun näin ei käynytkään, jokainen liikkeeni meni kuin iskettynä suoraan selkärankaan ilman mitään puskuria.

Toisekseen kehoni hälytysjärjestelmä ei toiminut oikein eivätkä alaselästä lähteneet signaalit siis kulkeneet kunnolla aivoihini. Selkäni vauriot olivat niin suuret, että niiden oli täytynyt alkaa jo nuoruudessani harrastaessani telinevoimistelua. Vuosien mittaan vauriot olivat saaneet kehittyä rauhassa ilman, että olin niistä lainkaan tietoinen. Tämä kaikki oli minulle kullanarvoista informaatiota – en olisi voinut saada tietää näistä mitenkään muuten kuin fysioterapeutin tekemillä testeillä.

Liikeratojen viilausta

Lähdimme vastaanotolla liikkeelle aivan perusteista. Makoilin vastaanotolla selälläni ja yritin jännittää poikittaista vatsalihastani. Kesti useita viikkoja ennen kuin sain sen aktivoitua. Lisäksi tein fysioterapeutin antamia omaharjoitteita viisi kertaa päivässä. Harjoitukset muuttuivat aina vähän haastavammiksi. Muutaman kuukauden kuluttua sain jo tehdä ilmakyykkyjä ja pari kuukautta myöhemmin ottaa ensimmäiset juoksuaskeleet pehmeällä alustalla. Fysioterapeuttini ohjeisti lopettamaan juoksun heti, jos selkään tuli tuntemuksia. Tavoitteena oli juosta 200 metriä ilman kipuja.

Lopulta aloimme tehdä myös minulle rakkaita crossfit-liikkeitä pienillä painoilla. Fysioterapeuttini videoi minua ja näytti minulle konkreettisesti, missä kohden selkääni kohdistui liiaksi rasitusta. Oli silmiä avaavaa nähdä itse videolta, miten selkäni notkahti tietystä liikkeestä aiheuttaen painetta yhteen nikamaan. Vähän kerrallaan opettelin tekemään liikkeet eri tavoin.

Takaisin terveiden kirjoihin

Seitsemän kuukauden urheilukiellon jälkeen sain fysioterapeutilta luvan palata crossfitin pariin. Se tuntui ihanalta. Tein ensimmäisen treenin puukepillä, ilman mitään painoja. En tietenkään ollut samassa kunnossa kuin ennen kipujen alkamista, mutta tunsin syvää kiitollisuutta siitä, että pystyin palaamaan liikunnan pariin.

Oikeassa jalassani oleva pysyvä tunnottomuus kertoo siitä, että toisinkin olisi voinut käydä. Ei ollut lainkaan itsestään selvää, että voisin koskaan palata urheilun pariin, mutta huolellisen kuntoutuksen jälkeen pystyn taas hyppäämään, tempaamaan, työntämään ja juoksemaan. Voin tehdä periaatteessa kaikkea, kunhan kiinnitän huomiota siihen, miten sen teen ja millä painoilla treenaan.

Tapahtumasarja kouraisi koko identiteettiäni syvältä. Olin joutunut luopumaan rakastamastani liikunnasta sekä minulle tärkeästä treeniyhteisöstä ja pitkän sairausloman takia myös työstäni. Nyt minusta tuntuu, että jokainen treeni on lahja.”

Fysioterapeutin vinkit

1. Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmissa on aina aluksi selvitettävä vaivojen perimmäinen syy. Fysioterapeutin huolellisen tutkimuksen ja erilaisten testien kautta saadaan selville syyt vaivojen ja vaurioiden syntyyn.

2. Kaikki lähtee perusteista. Lihakset on saatava aktivoitumaan oikein sekä virheasennot ja vääristyneet liikemallit on korjattava rasituksen välttämiseksi.

3. Asiakkaan motivoinnin ja progressiivisen eli nousujohteisen harjoitusohjelman avulla päästään tavoitteisiin ja asiakas voi palata itselleen tärkeiden asioiden pariin.