Heini-Maija Toivonen

Toimintaterapeutti

Me aikuisetkin jo tiedämme, että toiset meistä tykkäävät liikkua ja urheilla enemmän siinä, missä toiset nauttivat enemmän esimerkiksi puutarhassa kuopsuttelusta tai käsitöistä. Näitä samoja eroja on nähtävissä jo hyvin pienissä lapsissa: toiset viipottavat menemään jo varhain ja hakeutuvat liikunnallisiin harrastuksiin joko joukkueessa tai yksilölajeissa, toiset sitten ovat kiinnostuneempia piirtelemään, askartelemaan tai osallistumaan kotitöihin ruuanlaiton tai leipomisen merkeissä. Vilkkaampia ja meneviä lapsia ei vanhempien tarvitse juurikaan houkutella liikkumaan ja harrastamaan, vaan se on sisäsyntyistä ja mielihyvää tuottavaa toimintaa. Toiset lapset ovat luonnostaan arempia sekä harkitsevaisempia liikkumaan ja saattavat usein seurata toisten menoa ja meininkiä vierestä. Nämäkin lapset on tärkeä saada liikkeelle persoonallisuus huomioiden.

Usein toimintaterapiassa vanhemmat saattavat kysyä vinkkejä, kun lapsella ei ole harrastuksia tai mielenkiinnon kohteiden löytämisessä on haasteita tai miten lapsi voisi osallistua harrastuksiin, jossa vamma tai sairaus asettavat rajoitteita. Näissä haasteissa toimintaterapeutti voi tukea sekä lasta että perhettä mielenkiinnon kohteiden kartoittamisessa, tarjoamalla tietoa apuvälineistä ja toimintojen soveltamisesta tai etsimällä tietoa erilaisista harrastusmahdollisuuksista paikkakunnalla. Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkailla on mahdollisuus liikunta- ja harrastuskokeiluihin terapiajakson aikana. Näillä kokeilukäynneillä on tarkoitus tukea tavoitteiden saavuttamista sekä löytää sellainen harrastus, joka voisi jatkua omana toimintana osana arkea. Pitääkö kaikkien osallistua jalkapalloon, jääkiekkoon, balettiin tai parkouriin, jos se ei lasta luonnostaan viehätä? On kuitenkin hyvä pitää mielessä Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallinen liikkumissuositus lapsille, jossa ohjataan päivittäiseen vähintään tunnin kestävään monipuoliseen liikkumiseen. Tuon tunnin voi koostaa pienistä osista arjessa ja aikuisen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia päivittäiseen liikkumiseen huomioiden lapsen yksilöllisyys sekä ikä- ja taitotaso. Yhdessä perheenä liikkuminen voi tuoda aralle lapselle turvaa ja lapsi uskaltaa haastaa omia taitojaan rohkeammin. Ulkona löytyy paljon sellaista tekemistä, missä ei synny kilpailuasetelmaa ja lapsi voi omaan tahtiin tutustua uusiin asioihin. Lähiliikuntapaikat ja leikkipuistot tarjoavat mahdollisuuksia monenlaiseen puuhaan ja näihin paikkoihin voi kulkea esimerkiksi kävellen, polkupyörällä tai potkulaudalla. Mikäs se ihanampaa kuin lähteä porukalla lähimetsään kulkemaan, ottaa eväitä reppuun ja syödä näitä yhdessä esimerkiksi kiven tai kaatuneen puunrungon päällä istuen. Merkattuja kävelyreittejä löytyy jo paljon ja geokätköilykin on palkitsevaa koko perheen puuhaa. Myös liikkumaan houkuttelevat Pokemon Go- tai pienemmille lapsille suunnattu Moomin Move-sovellukset voivat houkutella kävelylle pidemmällekin.

Mitä muuta voisi harrastaa tai puuhastella lapsen kanssa? Nykyään netti on pullollaan ihania sivustoja sekä ohjevideoita kaikenlaiseen askarteluun ja käsillä tekemiseen. Jos vanhempi itse on kiinnostunut käsillä tekemisestä, niin lapsen on helppo ryhtyä myös näihin mukaan. Kauppojen lehtihyllyiltä löytyy ihania puuha- ja värityskirjoja monilla eri aiheilla, joista on helppo löytää oman mielenkiinnon mukaisia puuhia. Vesiväreillä maalaus avaa pienille taiteilijoille maailmaan väreillä leikittelyyn. Kesät ovat hiekkalaatikkoleikkien ja hiekkalinnojen aikaa, mutta muovailuvahat ja taikahiekat houkuttelevat tekemään ja luomaan käsillä vuodenajasta riippumatta. Näissä toiminnoissa hienomotoriset taidot kehittyvät mielekkäillä puuhilla. Kesäajan vesileikit voidaan siirtää myös sisälle kylpyhuoneeseen. Palapelit ja erilaiset rakentelut esimerkiksi Legoilla, Zoobeilla tai Geomageilla antavat mahdollisuuden seurata ohjeiden mukaisia rakenteluohjeita ja voihan rakentelua tehdä omaa mielikuvitusta hyödyntäen. Keittiössä lapsen voi ottaa jo varhain mukaan ruuanlaittoon tai leipomiseen ja samalla karttuvat myös tärkeät arjentaidot. Musiikkia voi harrastaa monella tapaa: toiset voivat soittaa jotakin instrumenttia, toiset tykkäävät laulaa ja toiset nauttivat sen kuuntelusta. Musiikin on tutkitusti todettu kehittävän myös lasten kielellisiä taitoja. Toisesta lapsesta voi kuoriutua esille, vaikka pieni näyttelijä harrasteteatterimaailman kautta!

Kiireisessä arjessa on hyvä muistaa myös riittävä lepo, mikä tarjoaa mahdollisuuden palautua ylivirittäytymisestä ja liialliselta kuormittumiselta. Tällöin lapsen voi ohjata esimerkiksi kirjojen tai sarjakuvien lukemisen tai selailun pariin, musiikin tai äänikirjan kuunteluun. Levätä voi myös ihan levonkin kannalta ja siihen asettumiseen lapsi voi tarvita aikuisen apua. Neuvokas Perhe -sivuston kautta löytyy niin lapsille kuin yhdessä lapsen kanssa tehtäväksi rentoutumis- ja mindfulnessharjoituksia. Monelle arjessa tapahtuvalle asialle on oma aikansa päivän aikana ja näiden ennakointi on lapselle myös tärkeää ja turvaa tuova asia. Voitkin askarrella yhdessä lapsen kanssa viikkokalenterin, jossa arkipäivät erottuvat viikonlopuista eriväreillä ja toistuvat harrastukset ja menot voidaan merkitä erilaisilla kuvilla. Rauhoittumiselle ja rauhalliselle tekemisellekin voi keksiä oman kuvamerkin! Kuvallisen viikkokalenterin avulla voidaan tukea lapsen ajanhahmotuksen kehittymistä ja siirtymätilanteiden sujuvoitumista.

Harrastaapa lapsesi sitten urheilua, musiikkia tai kädentaitoja, on tärkeää, että aikuinen on näistä kiinnostunut ja osoittaa sen aidosti lapselle, koska näin ollen vahvistetaan lapsen itsetuntoa ja inspiroidaan jatkamaan harrastuksen parissa.

Lue lisää lasten ja nuorten toimintaterapiasta >>