Toimintaterapiasta apua nuoren naisen arkeen

“Suosittelisin toimintaterapiaa kaikille minun kanssa samanlaisessa tilanteessa oleville, jos se on mahdollista, koska siitä hyötyy paljon. Osaan nykyään tehdä arjessa paljon enemmän itse, kun terapeutti on neuvonut käytännön asioissa. Ruoanlaitto ja kalenterin käyttö sujuvat paremmin ja henkisesti on auttanut, kun joku kuuntelee.” - Camilla

28-vuotiaalla Camillalla (nimi muutettu) on CP-vamma, minkä vuoksi fysioterapia ja toimintaterapia ovat tulleet tutuiksi jo pikkulapsena. Terapioihin oli tullut kuitenkin pitkä tauko Camillan aikuistuessa. Itsenäistyminen oli nuorelle naiselle tärkeää, mutta kaikki siihen liittyvä ei sujunut ongelmitta. Jatkuvaa päänvaivaa aiheuttivat niin oikean käden spastisuus eli lihasjäykkyyden kohoaminen, kuin hahmottamisvaikeudetkin. Avarakatseinen, kiltti ja sinnikäs nuori nainen teki vapaaehtoistöitä, joten kalenterin hallintaa olisi totisesti tarvittu. Henkilökohtaisista avustajista oli paljon apua, mutta yksinkin olisi ollut kiva pärjätä kotihommissa. Camilla ei oikein luottanut itseensä kaikissa tilanteissa.

Tutustu ja varaa aika toimintaterapiaan

Camilla tuli toimintaterapiaan keväällä 2019, pian fysioterapian uudelleen aloittamisen jälkeen. Tavoitteet olivat alusta saakka selvät, koska Camilla tiesi hyvin, mitkä asiat eivät suju. Aluksi toiveena oli edes jonkun ruuan valmistaminen itsenäisesti sekä rusetin tekeminen ja hyvin jäykän oikean käden rentouttaminen. Pian kuitenkin huomattiin, että vähintään yhtä tärkeää olisi itsetunnon kohentaminen ja ajanhallinnan harjoittelu.

Terapiaa on ollut viikoittain nyt kaksi vuotta, välillä kotona, välillä vastaanotolla, joten huomiota on ehditty kiinnittää moniin asioihin. Jopa padelia ollaan käyty pelaamassa yhdessä terapeuttien ja Camillan äidin kanssa. Camillan fysio- ja toimintaterapeutit työskentelevät samassa toimipisteessä Fysios Pikku Huopalahdessa, ja yhteistyö Camillan ja terapeuttien välillä on ollut saumatonta alusta saakka. Se onkin tärkeää erityisesti neurologisessa kuntoutuksessa, kun toimintakyvyn ongelmien syyt ovat usein moninaisia. On hienoa, kun uusia toimintatapoja ja harjoittelua pystytään nivomaan osaksi kuntoutujan arkea.

Aina terapia ei kuitenkaan ole ollut helppoa. Ei niitä asioita noin vain ole opittu, vaan matkalla on ollut turhautumistakin, kun asiat eivät ole heti onnistuneet. Joskus harjoitukset ovat tuntuneet liian vaikeilta, ja aikataulujen kanssa oli aluksi ongelmia. 

“Terapeutti on kiva ja luotettava, niin ollaan aina päästy eteenpäin. Mopin varren irrottaminen ei kyllä vieläkään oikein onnistu ja se harmittaa.” - Camilla

Camilla itse on sinnikäs, ja avustaja on myös hyvänä tukena ja apuna arjessa sekä harjoitusten tekemisessä terapiakertojen välillä.

Camilla on iloinen, että häntä ei enää nolota julkisissa liikennevälineissä, jos oikea käsi suoristuu kovien äänten seurauksena. Keittiössä Camilla osaa ja ennen kaikkea uskaltaa tehdä vaikka minkälaisia ruokia, vaikka vielä vuosi sitten hellan käyttäminen yksin ollessa tuntui pelottavalta. Tällä hetkellä isona tavoitteena on oppia rentoutumaan kotona niin, “ettei koko ajan tarvitsisi häärätä jotain sen takia, ettei ala ahdistaa tai pelottaa.”