Akillesjänteen tendinopatia

Mitä on akillesjänteen tendinopatia?

Akillesjänteen tendinopatiassa ilmenee kipua akillesjänteessä, joka kiinnittää suuret pohkeen lihakset kantapäässä sijaitsevaan kantaluuhun.

Akillesjänteen tendinopatian hoito riippuu paljon siitä, missä vaiva ilmenee. Tässä tekstissä käsittelemme 2–8 cm akillesjänteen kiinnityskohdasta ylöspäin ilmenevää akilleksen tendinopatiaa, mutta emme käsittele akillesjänteen kiinnityskohdan (0-2cm kantaluusta) kipua.

Nämä ovat kaksi eri tilaa ja niiden kuntoutus eroavat merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi kiinnityskohdan kipuun ei suositella rappusen päällä tehtäviä eksentrisiä (jarruttavia) harjoitteita. Suosittelemme myös kantaluun kiinnityskohdan kivussa käyntiä alaraajoihin erikoistuneella fysio- tai jalkaterapeutilla.

Mistä akillesjänteen tendinopatia johtuu?

Akillesjänteen tendinopatia johtuu nykytietämyksen mukaan akillesjänteeseen kohdistuvista mikrotraumoista, jotka aiheuttavat oireen. Oireita voi pahentaa esimerkiksi kuormittava pohkeen käyttäminen, kuten juoksu, suunnistus tai ylämäkitreeni.

Akillesjänteen tendinopatiaa esiintyy noin 9 prosentilla juoksijoista, mutta toisaalta kipua tavataan myös jossain vaiheessa elämäänsä noin 6 prosentilla fyysisesti ei aktiivisista henkilöistä. Vaiva on yleisempi iäkkäillä kuntoutujilla.

Akillesjänteen tendinopatian riskitekijöitä ja syitä ovat mm.

• Ylämäkijuoksu
• Harjoittelu kovalla alustalla
• Liian nopea kuormituksen lisäys
• Jalkaterän pitkittynyt pronaatio tai korkea jalkaholvi, joka voi rasittaa akillesta sisä- tai ulkosivusta korostuneesti
• Ylipaino
• Korkea kolesteroliarvo
• Korkea verenpaine
• Psoriasis
• Diabetes
• Geneettiset tekijät
• Tietyt lääkkeet
• Selkärankareuma

Miten akillesjänteen tendinopatia oireilee?

Akillesjänteen tendinopatian oireita voivat olla kipu tai arkuus, joka tuntuu liikkuessa, koskettaessa tai venyttäessä. Akillesjänteen alueella saattaa esiintyä myös turvotusta ja nilkkaa liikuttaessa voi kuulua narinaa tai nilkka voi koukistua alentuneesti verrattuna oireettomaan jalkaan. Tunnustellessa akillesta, siinä saattaa tuntua paksuuntuma, jota ei ole toisessa terveessä jalassa.

Miten akillesjänteen tendinopatiaa voi hoitaa?

Akillesjänteen tendinopatian hoidossa on tärkeää ensimmäisenä lopettaa kipua selkeästi aiheuttava rasitus. Esimerkiksi kivun ilmetessä juoksun aloittaessa pitkän tauon jälkeen, on suositeltavaa jättää juoksu hetkeksi tauolle tai vähintään muuttaa lenkkien pituutta ja intensiteettiä. Pitkä lepo ei kuitenkaan ole suositeltavaa, sillä se heikentää akillesta ja saattaa pahentaa ongelmia pitkällä aikajänteellä.

Akuuttiin akillesjänteen tendinopatiaan voidaan käyttää teippausta ja vaivaan suunniteltua ilmatyynysidettä. Toisinaan voidaan harkita erityisesti aamulla ensimmäisen askeleen yhteydessä oireilevassa kivussa yölastasta, vaikka se ei kuulu ensisijaisten kuntoutuskeinojen joukkoon.

Myös kantakorotuksella saatetaan vähentää akillesjänteen kuormitusta, mutta hoidon tehokkuus on yksilöllistä. Korotusta voidaan käyttää esimerkiksi silloin kun joudutaan kivusta huolimatta välttämättä kävelemään pitkiä matkoja. Korotus voi aiheuttaa akilleksen kireyttä, joten vain väliaikainen kantakorotuksen käyttö on suositeltavaa. Marketista saatavien kantakorotusten ominaisuudet eivät usein riitä vähentämään akilleksen rasitusta riittävästi.

Yksilöllisillä pohjallisilla voidaan pyrkiä vähentämään akillekseen tulevaa kuormista, mutta pohjallistarpeen arvio tehdään yksilöllisesti.

Rasituksessa ilmenevään tai sen jälkeiseen kipuun pystytään mahdollisesti vaikuttamaan esimerkiksi juoksu- tai kävelytekniikan muutoksilla ja kenkävalinnoilla. Vaivaa voidaan hoitaa myös muilla fysioterapian keinoilla, kuten rajatuissa tapauksissa esimerkiksi paineaaltohoidon avulla. Näitä asioita kannattaa tarkastella yhdessä alaraajafysioterapeutin tai jalkaterapeutin kanssa.

Kipulääkitys, kuten parasetamoli tai tulehduskipulääke voi lievittää alueen kipua. Tulehduskipulääkettä ei suositella pitkäaikaiseen käyttöön, sillä se saattaa hidastaa jänteen paranemista. Kipulääkityksen alaisena jännettä saattaa myös rasittaa huomaamattaan liikaa.

Akillesjänteen tendinopatia ja harjoittelu

Akillesjänteen on oltava luja ja kimmoisa kestääkseen kuormitusta, joten kipeän ja paksuuntuneen jänteen hoidossa oikein toteutettu spesifi harjoittelu on vaivassa ensisijaista. Jarruttavalla lihastyöllä tehtävä harjoittelu ja hidas, mutta raskas harjoittelu ovat olleet viime vuosina konservatiivisen hoidon kulmakiviä. Joskus on syytä aloittaa harjoittelu isometrisistä harjoitteista, jolloin pohje on kuormitettuna, mutta nilkassa ei tapahdu liikettä.

Harjoitteet eivät saa olla liian helppoja, sillä kuntoutuakseen akilles tarvitsee oikeanlaista rasitusta. Harjoittelulle on tyypillistä nousujohteisuus ja pitkäjänteisyys. Väärällä tavalla harjoitellessa aluetta saatetaan rasittaa liikaa ja paraneminen saattaa viivästyä.

Vaikka akilles oireilisi vain silloin tällöin, pohje kannattaa lämmitellä ennen rasittavia suorituksia sekä pohkeen harjoitteluun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Alaraajafysioterapeutti tai jalkaterapeutti voi ohjata nousujohteisen harjoitusohjelman akillesjänteen kipuun.

Akillesjänteen tendinopatian hoito fysioterapeutin vastaanotolla

Alaraajoihin erikoistuneet podiatriset fysioterapeutit (PoFy) eli alaraajafysioterapeutit ja jalkaterapeutit voivat auttaa akillesjänteen tendinopatian hoidossa. Alaraajojen ammattilaiset osaavat suunnitella yksilölliset harjoitteet kuhunkin tilanteeseen sopivaksi. He tekevät alaraaja- tai askelanalyysin, jonka perusteella he suunnittelevat yksilölliset hoito-ohjeet ja selvittävät apuvälinetarvetta tai antavat esimerkiksi ohjausta juoksemiseen liittyviin asioihin.

Milloin lääkärin vastaanotolle?

Vaikeissa hoitoon huonosti reagoivissa tilanteissa voidaan harkita 3 – 4 kuukauden kohdalla leikkausta. Ensin kuitenkin on syytä pyrkiä vaikuttamaan tilanteeseen erityisesti harjoitteilla. Pitkä konservatiivinen kuntoutus saattaa usein tuoda parempia tuloksia kuin akillesjänteen puhdistusleikkaus. Spesifi harjoittelu kannattaa aloittaa ajoissa ja hoitamattomana vaiva voi jatkua pidempään.

Tämän sivun sisältöä on ollut luomassa alaraajafysioterapeutti Antti Mässeli.