Huimaus

Huimaus eli vertigo on yleinen ja useimmiten harmiton vaiva, jolle voi olla useita syitä. Joka kymmenes meistä hakeutuu jossain elämänsä vaiheessa lääkäriin huimauksen vuoksi.

Mitä huimaus on?

Huimaus (vertigo) on yleinen ja useimmiten harmiton, mutta ärsyttävä vaiva. Arvion mukaan noin 15-20% aikuisista kärsii huimauksesta vuosittain. Huimaus on usein tyypiltään kaatavaa tai pyörittävää. Pää voi myös tuntua oudon kevyeltä.

Syitä huimaukselle on useita. Esimerkkejä ovat hyvänlaatuinen asentohuimaus, niskaperäinen huimaus, verenpaineen vaihteluun liittyvä huimaus tai lääkeaineista johtuva huimaus. Myös stressi ja ahdistus voivat aiheuttaa huimausta. Huimaukselle ei usein löydy vain yhtä selittävää syytä.

Huimauksen tunne on häiriö aistimuksessa suhteessa ympäristöön. Häiriö aistimuksessa koetaan, kun liikutetaan kehoa suhteessa ympäristöön tai kun kohteet/esineet liikkuu suhteessa henkilöön. Kyseessä on häiriintynyt kyky orientoida kehoa ympäristöön, esineisiin, tilaan ja painovoimaan. Huimaus on tasapainottomuuden tunne.

Onko huimaus vaarallista?

Yleisesti pelkkä huimaus ilman muita oireita ei ole hälyttävä merkki vakavasta sairaudesta. Kuitenkin jos huimaukseen liittyy muita oireita, kuten aistitoimintojen häiriöitä, puhevaikeuksia, voimakasta särkyä, tajunnan häiriöitä tai käsien/jalkojen käytön vaikeuksia on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle mahdollisimman pian. Mikäli muita oireita ei esiinny, mutta äkillisesti alkanut huimaus kestää useamman tunnin tai pystyssä pysyminen on vaikeaa, lääkärissä käyminen on tarpeen.

Mistä huimaus johtuu?

Huimausta on erityyppistä ja usein syyt ovat hyvälaatuisia ja hoidettavissa. On kuitenkin otettava huomioon, että taustalla voi olla vakavampikin syy. Huimauksen syiden tutkiminen on hyvä tehdä yhteistyössä lääkärin ja fysioterapeutin kanssa, koska syyt huimaukseen ovat moninaiset.

Yleisin huimauksen syy on niska-hartiaseudun lihasten kireys. Hyvälaatuinen asentohuimaus (BPPV, sisäkorvan tasapainoelin) on myös yksi yleisimpiä yksittäisiä huimauksen syitä. Oireen katsotaan johtuvan sisäkorvan tasapainoelimessä väärään paikkaan joutuneista kiteistä. 

Huimauksesta kärsivillä ihmisillä voi esiintyä myös päänsärkyä. Pääkipu voi tuntua takaraivolla, ohimoilla, silmien yläpuolella tai silmien takana. Lisäksi tyypillisiä oireita voivat olla erilaiset purentaan liittyvät kiputilat tai äänenkäytön ongelmat. Pään liikkeisiin liittyy usein kipua, pää voi tuntua painavalta ja lihakset väsyneiltä.

Huimaus vai tasapainovaikeus?

Huimaukseen liittyy monesti tasapainovaikeuksia. Tasapainovaikeuksiin voi olla myös muita syitä, kuin varsinaiset huimausta aiheuttavat tekijät. Nämä on syytä arvioida ammattilaisen vastaanotolla.

Tasapainovaikeudet voivat liittyä mm. huonoon näkökykyyn ja alaraajojen kautta tukevan viestinnän heikentymiseen, johon voi liittyä hermostolliset- ja alaraajojen lihas- ja niveltoimintaan liittyvät syyt.

Hyvälaatuinen asentohuimaus (sisäkorvan tasapainoelin)

Hyvälaatuisella asentohuimauksella tarkoitetaan sisäkorvan tasapainoelimen häiriintyneestä toiminnasta aiheutuvaa huimausta. Sisäkorvan tasapainoelimessä on kolme kaarikäytävää, jotka huolehtivat tasapainon säätelystä. Jos kaarikäytäviin kertyy kidehiukkasia, häiritsee se tasapainoelimen toimintaa.

Asentohuimaus on usein karusellimaista ja pahenee makuulle mentäessä. Huimaus voi provosoitua myös kävellessä kääntyessä ja kumartuessa, kun noustaan ylös. Asennon vaihtaminen on huimausta provosoivaa. Sisäkorvan tasapainoelimen häiriöt on usein helppo todeta vastaanotolla ja huimaus on provosoitavissa erilaisilla asento- ja liiketestillä.

Sisäkorvaperäisen huimauksen hoitona käytetään erilaisia asentohoitoja, jotka lääkäri tai fysioterapeutti ohjaa asiakkaalle. On arvioitu, että 25-30% hyvälaatuisesta asentohuimauksesta kärsivistä oireilee pitkittyvästi. Asentohoidot ovat tehokas tapa hoitaa tätä huimauksen syytä ja suurimmalla osalla huimaus saadaan poistumaan. Mikäli huimaus uusiutuu, tehdään asentohoidot uudelleen.

Kaularankaperäinen huimaus

Kaularankaperäisessä huimauksessa kaularangan asento- ja liikeaisti on häiriintynyt. Kaularangasta tulevan aistimuksen tehtävänä on tiedostaa pään asento suhteessa vartaloon, yleinen asentokontrolli sekä silmän (katseen) ja pään välinen yhteistoiminta.

Kaularankaperäinen asennon ja liikkeen hahmottamisen häiriö heikentyy:

  • niskakivussa
  • - kaularankaan kohdistuneissa vammoissa (kuten peräänajokolareissa)
  • - kaularangan liikehäiriöissä


Erityisesti yläkaularangan liike- ja asentohäiriöt ovat usein syynä kaularankaperäiseen huimaukseen. Tämä johtuu kaularangan nivelten ja lihasten tuottamasta häiriintyneestä viestinnästä.

Kaularankaperäistä huimausta on syytä epäillä, jos huimauksen lisäksi esiintyy niskakipua ja kaularangan liike- ja asentohäiriöitä. Kaularankaperäistä huimausta ei ole aina helppo provosoida vastaanotolla, joten kaularangan tarkempi tutkiminen fysioterapeutin tekemänä on tarpeen. Tällöin arvioidaan myös se, onko huimauksen syynä mahdollisesti kaularangan asennon ja liikkeen kautta häiriintyvä verenkiertohäiriö.

Ikääntymiseen liittyvä huimaus ja tasapainovaikeudet

Ikääntymiseen liittyvä huimaus ja tasapainovaikeudet ovat usein monen tekijän yhteisvaikutus. Koska huimaus voi aiheuttaa kaatumisia ja kaatumisiin voi liittyä luiden murtumisia (erityisesti ranne ja reisiluun kaula), on ikääntyneiden huimauksen ja tasapaino-ongelmien syiden selvittäminen tärkeää.

Huimausta ja tasapaino-ongelmia voivat aiheuttaa seuraavat syyt:

  • - Aistien heikkeneminen: näkökyky, kaihi
  • - Kaularangan toimintaan liittyvät ongelmat: asento- ja liikehäiriöt
  • - Sisäkorvan tasapainoelin
  • - Verenpaineen säätelyn häiriö (ortostaattinen hypotensio): asennon muutos makuulta istumaan ja seisomaan aiheuttaa huimausta
  • - Lääkityksen sivuvaikutus


Lisäksi tasapainon yleinen huononeminen eri syistä voi aiheuttaa huimausta sekä tasapaino-ongelmia. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi alaraajojen lihasvoiman heikkeneminen, nivelten asento- ja liikehäiriöt tai jalkapohjien kautta tulevan viestinnän huononeminen.

Huimauksen itsehoito

Huimauksen itsehoito riippuu pitkälti siitä, millainen huimaus on kyseessä. Kiertävä huimaus, jonka oire tulee esille esimerkiksi sängyssä päätä kääntämällä, on merkki asentohuimauksesta. Tällöin hoitona voi kokeilla erilaisia liikesarjoja.

Kaatava huimaus puolestaan voi olla merkki niskaperäisestä huimauksesta. Puhtaimmillaan niskaperäinen huimaus provosoituu jollain niskan liikkeellä. Tällainen huimauksen muoto on suhteellisen harvinainen. Yleisempää on ns. jännitysniskaperäinen huimaus, jolloin huimauksen aiheuttajana on jännittynyt niska.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen itsehoito

Asetu kylkimakuulle sille puolelle, mikä todennäköisesti saa aikaan huimauksen. Odota huimauksen ohimenemistä (ainakin 30 sekuntia) ja käänny selällesi. Mikäli huimaus alkaa uudelleen, odota jälleen sen päättymistä. Nyt käänny toiselle kyljelle ja odota jälleen. Lopuksi nouse istumaan. Toista tätä liikesarjaa aamuin illoin, yleensä huimaus alkaa helpottua noin viikossa. Mikäli oire ei helpota, käänny lääkärin tai fysioterapeutin puoleen.

Ensiapu hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoitoon

Huimausta voi esiintyä useasta eri syystä. Yksi vaihtoehto on hyvänlaatuinen asentohuimaus, joka on yleisin huimausta aiheuttava sairaus. Tila voi olla vaarallisen tuntuinen, mutta ei oikeastaan ole kovin vakava. Asentohuimauksen tunnistaa siitä, että se usein tulee makuulla ja päätä kääntäessä, kestää lyhyen aikaa ja menee pois. Asentohuimausta hoidetaan asentohoidoilla. Katso videolta ohjeet asentohuimauksen itsehoitoon OMT-fysioterapeuttimme Teemu Ripatin opastamana.

Jännitysniskaperäisen huimauksen itsehoito

Pohdi omaa stressitasoasi, oletko ollut viime aikoina normaalia stressaantuneempi? Mikäli vietät pitkiä päiviä paikallasi, lisää arkeen liikuntaa, mieluiten ulkona. Liikunnan muodolla ei ole väliä, kunhan itse nautit siitä ja toisaalta huimauksen kanssa tekeminen onnistuu. Jälleen kerran, jos huimausta et saa omin keinoin kohtuullisessa ajassa hallintaan, käänny lääkärin tai fysioterapeutin puoleen.

Lue lisää asentohuimauksesta

Tutkimus ja suunnitelma

Tutkimme, testaamme ja selvitämme syyt oireisiin ja ongelmiin. Laadimme ennusteen sekä asetamme yhdessä tavoitteet ja ohjelman kuntoutumiselle.

Hoidot ja tulosten seuranta

Lievitämme oireita, jotta kehon aluetta päästään vahvistamaan ja muokkaamaan. Tarkistamme ohjelman viimeistään kolmannen käyntikerran jälkeen, jolla varmistamme oikeanlaisen edistymisen.

Harjoittelu kotona tai salilla

Säännöllinen ja itsenäinen kotiharjoittelu tai harjoittelu Fysioksen salilla tuo parhaat tulokset.

Fysioterapiasta apua huimaukseen

Fysioterapiassa huimauksen hoito aloitetaan selvittämällä, onko syytä epäillä lääkärin hoitoa vaativaa huimauksen muotoa. Tämän jälkeen haastattelun ja muun tutkimisen keinoin tarkastellaan oiretta kokonaisuutena.

Fysioterapeutti on omimmillaan niskaperäisten tekijöiden osuuden selvittelyssä ja hoitamisessa. Niskan liikkeet, lihasten jännitys ja voima tarkastetaan. Myös niskan liikkeen ja silmien liikkeen yhteistoiminta kiinnostaa. Fysioterapeutti selvittää yhdessä asiakkaan kanssa mahdollisten stressitekijöiden ja pelon osuutta huimauksen kokemiseen.

Fysioterapialla hoidamme kipua, vaikutamme toimintakykyyn sekä helpotamme koettua kärsimyksen tunnetta. Terapian menetelmiä ovat ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu, manuaalinen ja fysikaalinen terapia sekä apuvälinepalvelut.

Meille voit aina tulla myös ilman lääkärin lähetettä.

Toimipisteemme löydät täältä.

Tutustu myös Fysioksen laajaan palveluvalikoimaan.

Siirry palveluhakuun