Jalkapohjan kipu

Mitä on jalkapohjan kipu?

Jalkapohjan kipu voidaan määritellä olevan jalkapohjan alueelle paikantuva epämiellyttävä tuntemus tai tunne, joka liittyy todellisiin tai mahdollisiin kudosvaurioihin tai muistuttaa niitä.

Mistä jalkapohjan kipu johtuu?

Jalkapohjan alueelle paikantuva kipu voi aiheutua lukuisista eri syistä, joiden perusmekanismit ovat yhteisiä käytännössä kaikkien kehonosien kivuille.

Karkeasti ottaen jalkapohjakivun oireen syyt voidaan jakaa kuuteen alaryhmään:

1. Perussairaudesta (esim. Diabetes, reuma) johtuvat oireet
2. Vammasta (esim. murtuma, venähdys) johtuvat oireet
3. Rakenteellisista syistä (synnynnäinen deformiteetti tms.) aiheutuvat oireet
4. Toiminnallisista syistä (epänormaali kuormitusmalli tms.) aiheutuvat oireet
5. Psyykkisistä tekijöistä aiheutuvat oireet (esim. pelkotilojen aiheuttama poikkeava toimintamalli)
6. Elämäntapaan liittyvät oireille altistavat tekijät (esim. työolot, harrastukset tai jalalle epäergonomiset kengät)

Jalkapohjan eri alueilla on omat tunnusomaiset piirteet, jotka vaikuttavat yllä luetelluissa kategorioissa eri tavoin. Näitä on avattu tarkemmin yksittäisiä kiputiloja kuvaavissa teksteissä. Erilaisia jalkapohjan kipuja on pyritty luokittelemaan mm. erilaisten diagnoosinimikkeiden avulla.

Näistä tyypillisimpiä ovat:

• Plantaarifaskiitti (tai -faskiopatia)
• Vaivaisenluu
• Kantapään tai päkiän rasvapatjaan liittyvät ongelmat

Tyypillisten diagnoosinimikkeiden lisäksi jalkapohjassa voi olla kirjava joukko erilaisia, epäspesifejä kiputiloja, jotka voivat käsittää mm. jänteiden, luiden, nivelten, lihasten, nivelsiteiden ja hermojen kiputiloja.

Edellä mainituissa tapauksissa kiputiloja lähestyvä tulokulma on patoanatominen ja liittyy lähinnä oireilevien kudosten (esim. plantaarifaskia) tai kehon alueen (esim. päkiäkipu) tunnistamiseen. Tämä on tyypillistä etenkin lääkärin tekemille diagnooseille, tosin myös jalan asentoa tai rakennetta kuvaavia diagnooseja on olemassa (esim. lattajalka). Nykyaikaisessa fysioterapiassa pyritään tunnistamaan edellisten lisäksi oiretta aiheuttavat mekanismit.

Varaa aika jalkapohjan kivun hoitoon

Miten jalkapohjan kipu oireilee?

Jalkapohjan kivussa oireen luonne ja käyttäytyminen muodostuvat sen mukaan, mikä rakenne oireilee ja mikä on oiretta aiheuttava mekanismi ja liittyykö kipuun jokin todellinen kudosvaurio.

Esimerkiksi hermon oire voi näkyä mm. puutumisena, kihelmöintinä, kipuna tai voimattomuutena. Lisäksi mekanismista riippuen se voi olla jatkuvaa tai johonkin tiettyyn aktiviteettiin tai vaikka vuorokauden aikaan liittyvää.

Miten jalkapohjan kipua voi hoitaa?

Oireiden moninaisen taustan vuoksi myös ongelman menestyksellinen hoitaminen vaatii oiretta aiheuttavan mekanismin tunnistamista. Pelkän oirealueen tai -kudoksen perusteella hoitoa ei voida määrittää.

Fysioterapiassa pyritään tunnistamaan tehokkaan hoidon lisäksi myös hoidon "vastuualueet" eli kuuluuko ongelman hoitamisen pääasiallinen vastuu asiakkaalle itselleen, fysioterapeutille vai tarvitaanko mahdollisesti osaavan ortopedin konsultaatiota. Karkeasti voidaankin ajatella, että toiminnalliset ongelmat tulisi hoitaa fysioterapiassa ja sairauden tai selvän kudosvauriota aiheuttaneen tapaturman myötä alkaneet ongelmat tulisi näyttää aina ensin lääkärille.

Varaa aika jalkapohjan kivun hoitoon

Miten jalkapohjan kipua hoidetaan fysioterapeutin vastaanotolla?

Fysioterapiassa kuntoutuksen sisältö muodostuu aina tapauskohtaisesti, kunnioittaen oiretta aiheuttavia mekanismeja. Eri syihin tarvitaan erilaisia toimenpiteitä. Esimerkiksi lihaksen toimintahäiriön hoitaminen vaatii lähtökohtaisesti harjoittelua. Lisäksi, lihaksen toimintahäiriössä heikkous ja motorinen, taitoon liittyvä ongelma vaativat erilaisen lähestymistavan, vaikka molemmissa interventio olisikin "harjoittelua". Fysioterapian interventioita voivat olla mm. erilaiset harjoitteet, ohjaus, manuaalinen terapia, fysikaaliset hoidot, akupunktio, teippaus ja erilaiset pysyvämmät tuennat, kuten yksilölliset tukipohjalliset.

Yksittäisen hoidon ja kuntoutusjakson kesto vaihtelevat suuresti tapauksesta riippuen. Parhaimmillaan jo yksi hoitokerta voi viedä kivun pois ja vastaavasti on olemassa tilanteita, joissa kivusta ei voida päästä koskaan eroon.

Oleellista on, että ongelmaa aiheuttavat tekijät onnistutaan tunnistamaan. Tämän jälkeen kuntoutuksen toteuttaminen saattaa toisinaan vaatia terapeutilta erityisosaamista tai -välineistöä. Joissain tapauksissa tarvitaan toisen terveydenhuollon ammattilaisen (esim. lääkäri, lymfaterapeutti) konsultaatiota ja tietenkin lopulta asiakkaan itsensä antama panos ratkaisee usein kuntoutumisessa onnistumisen.

Tämän sivun sisältöä on ollut luomassa fysioterapeutti sekä tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) fysioterapian erikoisasiantuntija Janne Koponen.