Osgood-Schlatterin tauti

Mikä on Osgood-Schlatterin tauti?

Osgood-Schlatterin tauti on yleisin kasvuikäisten rasitusperäinen polvivaiva. Vaivassa ilmenee rasituksen aikana tai sen seurauksena kipua, arkuutta ja turvotusta lumpiojänteen alakiinnityskohdassa, sääriluun kyhmyssä.

Mistä Osgood-Schlatterin tauti johtuu?

Osgood-Schlatterin taudin altistavana tekijänä on usein liiallinen, yksipuolinen ja toistuva harjoittelu, joka tapahtuu murrosiän kasvupyrähdyksen aikana, jolloin luustossa tapahtuu voimakasta kasvua.

Luuston kasvualueet, kuten sääriluun kyhmy, ovat heikomman rasituksen sietokyvyn vuoksi alttiita rasitusperäiselle vaivalle etenkin, kun alueelle kiinnittyy vahva jänne. Sääriluun kyhmyyn kiinnittyy lumpiojänne, joka välittää vahvan nelipäisen etureisilihaksen vetoa.

Osgood-Schlatterin tauti ilmenee, kun sääriluun kyhmy ylikuormittuu toistuvan ja liiallisen etureiden ja lumpiojänteen välityksellä syntyvän vedon seurauksena. Tauti esiintyy pojilla tyypillisimmillään 12-15 vuoden iässä ja tytöillä 8-12 vuoden iässä. Tauti on yleisempi poikien keskuudessa.

Miten Osgood-Schlatterin tauti oireilee?

Osgood-Schlatterin taudin tyypillisiä oireita ovat sääriluun kyhmyn rasituskipu, paineluarkuus, turvotus ja kyhmyn korostuminen silminnähden. Sääriluun kyhmyn kipu ilmenee useimmiten etureisipainotteisissa liikkeissä esim. kyykistyessä tai hyppiessä kahden tai yhden jalan varassa.

Kipu voidaan usein myös saada esille polven vastustetun ojennuksen aikana. Suurentuneen vetokuormituksen johdosta itse sääriluun kyhmy voi suurentua, mikä voi johtaa siihen, että esim. polvillaan istuminenkin aiheuttaa kipua korostuneen kyhmyn alueelle.

Sinding-Larsen-Johanssonin tauti

Sinding-Larsen-Johanssonin ja Osgood-Schlatterin tautien selkein erottava tekijä on oireen paikantuminen. Sinding-Larsen-Johanssonin taudissa oirealue on lumpiojänteen toisessa päässä, jänteen polvilumpioon kiinnittyvässä osassa. Sinding-Larsen-Johanssonin taudissa vetorasitus kohdistuu polvilumpion alakärkeen.

Oireilevan alueen erosta huolimatta Sinding-Larsen-Johansson on myös kasvuikäisten rasitusperäinen polvivaiva, jossa kipu provosoituu etenkin hyppimisen tai juoksemisen aikana tai tämän jälkeen.

Miten Osgood-Schlatterin tautia voi hoitaa?

Osgood-Schlatterin taudin ollessa rasitusperäinen vaiva rasituksen keventäminen on oleellinen osa taudin hoitoa. Rasituksen keventäminen koskee kokonaiskuormitusta sekä oiretta aiheuttavia liikkeitä ja lajeja (esim. syväkyykyt sekä hyppy- ja juoksulajit). Suositeltavaa on jatkaa liikkumista sellaisten lajien parissa, joissa esiintyy vähemmän tai vain lieviä oireita (esim. uinti ja pyöräily) ja näin ollen toteuttaa esim. lajikohtaista korvaavaa harjoittelua.

Alkuvaiheen hyvä hoito voi lyhentää Osgood-Schlatterin taudin kestoa. Näin ollen nuorten alaraajojen kuntoutukseen perehtyneen fysioterapeutin tai muun ammattilaisen vastaanotolla kannattaa käydä jo oireiden varhaisessa vaiheessa.

Fysioterapeutin vastaanotolla voidaan arvioida asiakkaan alaraajojen yksilölliset oiretta altistavat ja ylläpitävät tekijät. Tällöin tarkastetaan esim. alaraajojen liikkeiden edellytykset, kuormitusmallit sekä lihastasapaino. Parantamalla alaraajojen lihastasapainoa (esim. takareiden ja pakaran alueen vahvistaminen sekä etureiden venyttäminen), asento- ja liikekontrollia sekä tarvittaessa muuttamalla alaraajojen kuormitusta voidaan edistää asiakkaan tilannetta.

Hyvin vaikeissa tapauksissa voi kyseeseen tulla polven kipsaushoito, joka pyrkii antamaan sääriluun kyhmyn luutumisalueelle mahdollisuuden rauhoittua. Tätä lääkärin toteuttamaa hoitoa tarvitaan onneksi hyvin harvoin.

Miten Osgood-Schlatterin tautia voi hoitaa itse?

Rasituksen keventämistä voidaan ensin kokeilla toteuttaa omatoimisesti. Tämän aikajakson aikana on myös tärkeää löytää liikuntamuoto tai harjoitteita, joita voidaan toteuttaa korvaavana harjoitteluna mahdollisimman lievillä oireilla. Etureiden venyvyyttä kannattaa parantaa venytysten avulla. Lumpiojänteen välityksen kautta tulevaa rasitusta voidaan yrittää vähentää käyttämällä polvitukea tai teippausta ja kyhmyn akuuttiin kipuun voidaan kokeilla kylmähoitoa.

Oireiden pitkittyessä tai uusiutuessa kannattaa kuitenkin herkästi hakeutua alaraajojen kuntoutukseen perehtyneen fysioterapeutin tai muun ammattilaisen vastaanotolle.

Milloin fysioterapeutin tai lääkärin vastaanotolle?

Osgood-Schlatterin taudin ennuste on hyvä ja oireilu loppuu yleensä viimeistään kasvun loppuessa tai sääriluun kasvulevyn sulkeutuessa. Toisaalta murrosiässä esiintyvä Osgood-Schlatterin tauti ei ole aina itsestään parantuva vaiva ja oireet voivatkin kestää puolesta vuodesta muutamaan vuoteen ja näin ollen haitata nuoren arkea ja liikunnan harrastamista.

On suositeltavaa käydä jo taudin alkuvaiheessa nuorten alaraajojen kuntoutukseen perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolla, koska taudin alkuvaiheiden hoito ammattilaisen ohjeistamana voi merkittävästi lyhentää taudin kestoa. Käynti vastaanotolla on tärkeä viimeistään silloin kun nuori on kokeillut rasituksen keventämistä useamman viikon ajan, mutta helpotusta oireissa ei ole tapahtunut. Fysioterapiaan voi tulla ilman lääkärin lähetettä ja fysioterapeutti tarvittaessa ohjaa jatkotutkimuksiin.

Yleensä polven kuvantamistutkimuksia ei tarvita. Toisaalta hyvin pitkään jatkunut kipu polven kuntoutustoimenpiteistä huolimatta tai äkillinen kivun voimistuminen ovat syitä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Tällöin kyseessä voi olla sääriluun kyhmyn avulsiomurtuma (luusta irtoaa pala) ja polven kuvantaminen sekä jatkohoito lääkärin toimesta on silloin ajankohtainen.

Hoida Osgood-Schlatterin tauti alaraajoihin erikoistuneen terapeutin vastaanotolla

Alaraaja-asiantuntijat auttavat kaikenlaisissa alaraajoihin liittyvissä ongelmissa, kuten Osgood-Schlatterin taudin hoidossa. Löydät nuorten alaraajojen kuntoutukseen perehtyneen fysioterapeutin tutustumalla fysioterapeuttien osaamisprofiiliin.

Miten Osgood-Schlatterin tautia hoidetaan fysioterapeutin vastaanotolla?

Fysioterapeutin vastaanotolla voidaan arvioida asiakkaan alaraajojen yksilölliset oiretta altistavat ja ylläpitävät toiminnalliset sekä rakenteelliset tekijät. Tällöin tarkastetaan esim. alaraajojen liikkeen edellytyksiä, kuormitusmallia sekä lihastasapainoa. Parantamalla alaraajojen lihastasapainoa (esim. takareiden ja pakaran alueen vahvistaminen sekä etureiden venyttäminen), asento- ja liikekontrollia sekä tarvittaessa muuttamalla alaraajojen kuormitusta voidaan edistää asiakkaan tilannetta.

Vastaanotolla tämä voi käytännössä tarkoittaa esim. jonkun asiakkaan kohdalla nivelen toiminnallisen liikkeen rajoituksen manuaalista käsittelyä sekä lantion alueen asento- ja liikekontrollin harjoittamista (takareiden ja pakaran alueen harjoittaminen). Toisen asiakkaan kohdalla esim. jalkaterän ja nilkan alueen asennon ja liikekontrollin harjoittamista.

Vastaanotolla käydään myös yhdessä asiakkaan kanssa läpi, miten kipualueen kuormitusta voidaan keventää ja harjoittelua sekä liikuntaharrastuksien sisältöä muokata. Fysioterapiassa pyritään toisin sanoen luomaan sääriluun kyhmylle mahdollisimman otolliset olosuhteet parantua.

Kauan Osgood-Schlatterin taudin kuntoutus kestää?

Se montako fysioterapiakäyntiä polven kuntoutuminen vaatii, vaihtelee paljon ja on riippuvainen mm. asiakkaan tilanteesta (yksilölliset altistavat ja ylläpitävät tekijät), oireen vaikeusasteesta sekä kestosta. Yleensä kuntoutumista jatketaan niin pitkään (seuranta-aika voi olla useamman kuukauden mittainen), että oire on selkeästi lievittynyt tai poissa, alaraajojen asento- ja liikekontrolli on selkeästi parantanut ja asiakkaalla sekä hänen lähiomaisillaan on sellainen olo, että he pystyvät itsenäisesti esim. jatkamaan harjoitteiden toteuttamista ja tilanteen seuraamista.

Tämän sivun sisältöä on ollut luomassa lasten ja nuorten jalka- ja alaraajaongelmiin erikoistunut fysioterapeutti Jolanda Ehrström.