Päänsärky

Fysioterapiasta apua päänsärkyyn

Päänsärky on yleinen syy fysioterapiaan hakeutumiselle. Päänsärkyjä on erityyppisiä, joten aluksi selvitetään asiakasta haastattelemalla ja tutkimalla, minkä tyyppisestä päänsärystä asiakas kärsii.

Päänsäryt voidaan jakaa primääreihin (ensisijaisiin) ja sekundäärisiin (toissijaisiin) päänsärkyihin. Primäärit päänsäryt ovat itsessään jonkin sairauden, kuten esimerkiksi migreenin aiheuttamia.

Sekundäärisessä päänsäryssä päänsärky on taas seurannaisvaikutus jostain muusta, kuten esimerkiksi niskaperäisessä päänsäryssä taustalla voi olla ärtyneen niskan nivelrakenteen/pehmytkudoksen aikaansaama päänsärky.

Esimerkkejä primääreistä päänsäryistä:

• Migreeni
• Jännityspäänsärky
• Sarjoittainen päänsärky eli hortonin neuralgia

Esimerkkejä sekundäärisistä päänsäryistä:

• Niskaperäinen päänsärky
• Jännitysniska
• Leukanivelen ja purentaelimistön toimintahäiriöt
• Särkylääkkeiden liikakäytöstä johtuva päänsärky
• Syövästä johtuva päänsärky

Varaa aika päänsäryn hoitoon

Mikä aiheuttaa päänsärkyä?

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto. Se johtuu niskahartiaseudun lihasten jännittyneisyydestä, johon voivat vaikuttaa sekä fyysinen että psyykkinen kuormitus.

Tutkimuksessa 49 % 20-40 -vuotiaista koki jännityspäänsärkyä vuoden aikana. Jännityspäänsärystä kärsivät yhtä lailla miehet ja naiset.

Yleinen jännityspäänsäryn oire on iltaa kohden paheneva puristava ja kiristävä ”pantamainen” särky. Särky tuntuu usein päälaella, ohimoilla ja takaraivolla. Särky on useimmiten molemmilla puolilla päätä, mutta voi ilmetä myös toispuoleisesti.

Jännityspäänsärkyyn saattaa liittyä myös purentaelimistön toiminnan häiriöitä. Purentaelimistöön kuuluvat leukanivelet, purentalihakset, hampaisto ja niihin liittyvät kudokset.

Purentaelimistön häiriöiden tavallisimpiin oireisiin kuuluvat leukanivelten äänet, purentalihasten kipu, päänsärky, kasvosärky, korvasärky ja suun rajoittunut avaaminen. Jos ihminen jännittää leukoja tai narskuttaa hampaita öisin, niin oireet ovat tavallisesti voimakkaimmillaan aamulla herätessä.

Fysioterapiassa purentaelimistön oireita voidaan helpottaa mm. kotiharjoitteilla, akupunktiolla, leukanivelten nivelmobilisoinnilla ja purentalihasten pehmytkudoskäsittelyillä. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa hammaslääkärin kanssa, mikäli yöllisen hampaiden narskuttelun vuoksi tarvetta on esim. purentakiskolle.

Jännityspäänsäryssä asiakas voi edeltä mainittujen asioiden lisäksi myös hyötyä rentoutumisharjoitteista ja stressin hallinnan opettelemisesta varsinkin, jos oireiden taustalla on enemmän psyykkistä kuormittumista.

Niskaperäinen päänsärky

Niskaperäistä päänsärkyä on todettu esiintyvän koko väestöstä n. 0,2 – 4 %:lla. Niskaperäinen päänsärky on tila, jonka aiheuttaa kudosärsytys kaularangassa tai siihen kuuluvassa rakenteessa. Rakenteita voivat olla esimerkiksi yläniskan lihas- ja/tai nivelrakenteet.

Kliinisesti niskan asennot, liikkeet tai fysioterapeutin suorittamat provokaatiotestit voivat tuoda esiin päänsäryn. Niskavaivaa hoitamalla voidaan näin ollen myös helpottaa samalla päänsärkyä.

Niskavaivoissa ja niskaperäisessä päänsäryssä tutkimuksissa ovat auttaneet niskan ja niskahartiaseudun lihasten voima- ja kestävyysharjoitteet sekä yläniskan liikeharjoitteet. Lihasvoimaharjoittelusta on tutkimuksissa selkeästi enemmän hyötyä verrattuna venyttelyyn.

Niskaperäisessä päänsäryssä asiakkaat hyötyvät useasti myös manuaalisesta terapiasta, jota voi olla esimerkiksi kaularangan lihasten pehmytkudoskäsittely sekä nivelmobilisaatio/nivelmanipulaatio. Jos epäilet päänsäryn johtuvan niska-hartiaseudun ongelmista, lue lisää tästä.

Migreeni

Migreeni on päänsärkyä aiheuttava sairaus, jossa oireilu johtuu ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta reaktiivisesta häiriöstä aivorungossa. Ulkoisia ärsykkeitä voivat olla esim. stressi, kirkkaat valot, huonosti nukuttu yö ja alkoholinkäyttö. Tutkimuksissa vuoden aikana migreenin esiintyvyys 20–50 -vuotiailla ihmisillä on ollut 11,2 %. Migreeni on huomattavasti yleisempää naisilla verrattuna miehiin.

Osalla migreenikohtausta ja päänsärkyä voi edeltää näköhäiriö eli aura. Päänsärky on useimmiten toispuoleinen ja siihen voi liittyä pahoinvointia tai aistiyliherkkyyttä esim. valolle tai hajuille.

Migreenin hoidossa on tärkeää kartoittaa migreenikohtauksia provosoivat tekijät ja pyrkiä minimoimaan nämä. Osa migreeniasiakkaista voi hyötyä merkittävästi akupunktiosta, jonka vaikutus perustuu keskushermoston stimulointiin. Vaikka fysioterapia ei täysin poistaisi migreeniä, on fysioterapialla mahdollista vaikuttaa positiivisesti migreenikohtausten tiheyteen, kestoon ja intensiteettiin.

Ihmisillä voi olla myös päällekkäin erilaisia päänsäryn muotoja. Joskus esimerkiksi jännityspäänsärky voi samalla laukaista myös migreenikohtauksen. Tällöin hoitamalla ja ennaltaehkäisemällä jännityspäänsärkyä voidaan mahdollisesti ehkäistä myös migreeniä.

Milloin päänsärky on vakavaa?

Lääkärin arvioon kannattaa hakeutua välittömästi, jos päänsärky alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy voimakkaita liitännäisoireita, kuten esim. yleistilan heikkeneminen, kuumeilu, oksentelu, niskan jäykkyys tai neurologisia oireita (halvaus, puheentuoton ongelma, kouristelut).

Myös päähän kohdistuneen iskun jälkeen ilmenevä normaalia jomotusta voimakkaampi ja laajemmin tuntuva kipu tarvitsevat lääkärin pikaista tilannearvioita.

Milloin päänsäryn takia fysioterapiaan?

Fysioterapiaan kannattaa hakeutua, jos pitkittyvä tai toistuva päänsärky alkaa häiritä elämänlaatua. Fysioterapiassa päänsäryn syy tutkitaan, jonka jälkeen kotiharjoitteet, ohjaus ja neuvonta sekä manuaalinen terapia toteutetaan yksilöllisesti.

Esimerkiksi kaularankaperäisessä päänsäryssä yleinen löydös on kaularangan syvien lihasten nopea uupuminen ja heikkous, jolloin asiakkaat monesti hyötyvät näiden lihasten vahvistamisesta ja kaularangan asennon hallintaa parantavista harjoitteista. Yläniskassa voi olla lihasjännitystä ja/tai nivelperäistä liikerajoitusta, jota voidaan hoitaa manuaalisella terapialla ja kotiharjoitteilla.

Useasti ihmisellä voi olla liikemalleja ja tapoja käyttää niskaa ja hartiarengasta, joilla he tietämättään provosoivat päänsärkyä. Fysioterapeutti liikkeen ja liikehallinnan analysoinnin ammattilaisena auttaa asiakasta tunnistamaan nämä tekijät. Usein esim. niskaperäisessä päänsäryssä fysioterapiasta saatu hyöty saavutetaan jo 1-3 hoitokerran aikana.