Plantaarifaskiitti

Mikä on plantaarifaskiitti?

Plantaarifaskiitti on jalkapohjassa, kantapään sisäreunalla kuormituksessa esiintyvä kiputila. Kipu voi alkaa äkillisesti tai kehittyä vähitellen ylikuormituksen seurauksena. Vaivassa jalkapohjan jännekalvon eli kantakalvon kiinnityskohtaan kantapäähän kehittyy tulehdustila. Noin puolella potilaista voidaan todeta kipualueella röntgen-tutkimuksessa näkyvä ns. luupiikki. Sitä pidetään kantakalvon rappeumamuutoksena, joka on seurausta pitkittyneestä tulehduksesta. Luupiikki ei ole syy plantaarifaskiitille.

Plantaarifaskiitin paraneminen voi vaihdella muutamista viikoista useisiin kuukausiin. Plantaarifaskiitti on yleisimpiä terveydenhuollossa hoidettavia jalkojen kiputiloja. On arvioitu, että noin 10 % ihmisistä kärsii plantaarifaskiitista elämänsä aikana.

Mistä plantaarifaskiitti johtuu?

Plantaarifaskiitti voi alkaa pienestä tai osittaisesta repeämästä kantakalvon kiinnitysalueella. Vamman voi aiheuttaa kantakalvon äkillinen ja voimakas isku tai venytys esimerkiksi ponnistustilanteessa. Usein plantaarifaskiitin taustalla on kuitenkin pitkäkestoinen ylirasitustila, joka johtaa kantakalvon krooniseen tulehdustilaan ja kiinnityskohdan paksuuntumiseen.

Jalan virheasennot tai toimintahäiriöt, kuten jalan ylipronaatio tai pronaatiovaiheen pitkittyminen voivat olla syitä plantaarifaskiitin kehittymiselle. Plantaarifaskiittia esiintyy kuitenkin myös henkilöillä, joilla on ns. korkeakaarinen jalka. Myös ylipaino, seisomatyö ja kova juoksualusta ovat plantaarifaskiitin riskitekijöitä.

Mitkä ovat plantaarifaskiitin oireet?

Yleensä plantaarifaskiitin aiheuttama oire on jalkapohjaan, kantapään sisäreunalle kuormituksen aikana paikallistuva kipu. Kävely ja muu jalan päälle varaaminen vaikeutuu, voi esiintyä ontumista. Plantaarifaskiitti aiheuttaa kipua liikkeelle lähdettäessä pidemmän paikallaan olon jälkeen, tyypillisesti aamuisin. Joskus esiintyy myös leposärkyä.

Miten plantaarifaskiittia voi hoitaa?

Plantaarifaskiitin hoito on lähes aina konservatiivista eli leikkaushoitoa tarvitaan vain harvoin. Fysioterapeutin laatimien ohjeiden noudattaminen antaa helpotusta vaivaan. Vaikka paranemisennuste onkin hyvä, tulee jo alkuvaiheessa pyrkiä estämään plantaarifaskiitin kroonistuminen kuormitusta keventämällä.

Kantakalvon liiallista venytystä ja kipua voidaan vähentää akuutissa vaiheessa teippauksen, kylmähoidon ja oikeiden kenkävalintojen avulla. Mahdollisten alaraajojen toimintaan liittyvien virheasentojen ja kuormitustekijöiden selvittäminen on tärkeää. Tukipohjallisista tai iskua kipualueella vähentävistä pehmusteista voi olla apua.

Tarvittaessa nivelten liikelaajuutta ja pehmytkudosten liikkuvuutta voidaan lisätä fysioterapian keinoin. Terapeutti laatii yksilölliset kotiharjoitteet, joilla parannetaan jalan lihaskuntoa ja toimintaa, rasituskestävyyttä sekä ohjaa oikeat venytystekniikat.