Polvikipu

Mistä polvikipu voi johtua?

Polvikipu voi johtua useasta eri syystä ja oireet voivat alkaa äkillisesti tai pidemmän ajan kuluessa. Polvikivun taustalla voi olla polven nivelrikko, erilaiset nivelsiteiden ja kierukoiden vammat sekä rasitusvammat. Pitkään jatkuneisiin polvikipuihin syynä voi olla polven liiallinen kuormittuminen esimerkiksi lonkan, nilkan tai jalkaterän virheasennon vuoksi.

Liiallisen kuormituksen tai virheasennon seurauksena polvi usein vääntyy sisään tai ulos aiheuttaen vähitellen kipua. Siksi rasitusperäisissä polvivaivoissa tulisi aina tutkia huolellisesti polven lisäksi myös lonkka ja nilkka.

Kipu voi tulla polven sisäisistä rakenteista, kuten nivelkierukoista tai nivelsiteistä. Lisäksi esim. lonkan ja reiden alueen lihaksiston jännitys tai ärtymistilat voivat heijastella polven alueelle ja tuntua polvessa.

Tapaturmasta tai rasituksesta johtuva polvisärky

Polvikivun syy voi olla tapaturmainen tai rasitusperäinen. Tapaturmissa syy on yleensä selkeä. Ihmisten on helppo yhdistää polven sijoiltaanmeno tai iskuvamma oireiden alkamiseen.

Rasitusperäisissä vaivoissa voidaan tunnistaa karkeasti kaksi alaluokkaa: puhtaasti ylirasituksesta johtuvat tapaukset sekä epänormaalin rakenteen aiheuttamat vaivat. Artikkelin lopussa on vielä listattuna polvikivun yleisimmät syyt.

Nivelrikosta johtuva polvikipu

Polven pitkäaikaisen kivun syynä voi myös olla nivelrikko. Alkuvaiheessa nivelrikkokipu tuntuu liikkuessa ja helpottaa rasituksen loppuessa. Pitkälle kehittyneessä nivelrikossa jomottava kipu voi tuntua levossakin ja vaikeuttaa esimerkiksi istumasta seisomaan nousua.

Lapsen polvikipu

Lasten polvikipujen syynä on usein etenkin urheilullisilla aktiivisilla lapsilla Osgood-Schlatter, jota tavataan useimmiten 10-16-vuotiailla pojilla, joilla esiintyy murrosikään liittyviä nopeita kasvupyrähdyksiä.

Toinen yleinen lasten ja nuorten polvikivun aiheuttaja on Sinding-Larsen-Johanson -syndrooma. Vaiva on tyypillisintä kasvuikäisillä (kuten Osgood-Schlatter), joilla luuaines on pehmeämpää ja jänteen vetorasitus aiheuttaa siihen herkemmin oireita.

Lasten polvikivun kohdalla on erittäin tärkeää antaa ammattilaisen analysoida alaraajojen kuormitustekijät, jotta rasitukselle altistavat tekijät voidaan poissulkea.

Mitkä ovat polvikivun oireet?

Polvikivun oireet ovat voineet alkaa rasitusperäisesti tai tapaturmaisesti. Oireisiin voi liittyä kudosvauriot, kuten nivelsidevauriot, kierukan repeämät, nivelrikko, murtuma tai lihasvammat. Oireilua voi esiintyä myös ilman selkeää tunnistettavissa olevaa kudosvauriota.

Polvikivuista kärsivillä ihmisillä voi esiintyä muun muassa polven liikerajoituksia, polven kiputiloja kävellessä, juostessa, kyykistyessä tai noustessa portaita tai polven leposärkyä. Painoa kantavana nivelenä myös kehon painolla on vaikutusta polven oireiluun, mutta etenkin toispuoleisissa kiputiloissa se ei kuitenkaan voi olla pääasiallinen oireen syy.

Joillekin polvikivun oireille on kehitetty oma diagnoosi, jonka avulla tilanteesta saadaan nopeasti jonkinlainen yleiskuva. Lisäksi polvikivun oireet voidaan jakaa eri ryhmiin oireen syntysyyn mukaisesti. Eri diagnoosit eivät kerro vaivan syntymekanismista, vaan ne kertovat lähinnä mikä alue polvesta oireilee.

Miten polvikipua voidaan hoitaa?

Polvikipu voi syntyä äkillisesti esimerkiksi vääntövamman seurauksena tai vaiva voi muodostua pidemmän ajan kuluessa. Fysioterapia on oleellinen osa polvikivun hoitoa olipa polvikivun taustalla sitten tapaturmainen vamma, leikkaus, ajan myötä syntyneet kulumamuutokset tai rasitus.

Varaa aika polvikivun hoitoon

Miten hoitaa tapaturmaisesti syntynyttä polvisärkyä?

Äkillisesti syntyneessä polvikivussa mahdollisten vammojen tarkka diagnoosi on tärkeää kuntoutuksen suunnittelussa. Kun mahdollisesti vaurioituneet rakenteet on tunnistettu, fysioterapeutti yhdessä lääkärin kanssa pystyy suunnittelemaan tarvittavat kuormitukselliset aikataulut sekä kuntoutuksen etenemisen.

Nämä toki ovat karkeita suuntaviivoja, joita tarvittaessa muutetaan kuntoutumisen edetessä ja asiakkaan yksilöllinen tilanne huomioiden. Äkillisesti syntyneessä polvikivussa fysioterapeutin, lääkärin ja asiakkaan hyvä vuorovaikutus on ensiarvoisen tärkeää.

Miten hoitaa polven rasitusvammaa?

Polven rasitusvammat ovat yleisiä kiputiloja polven alueella. Rasitusvammat syntyvät yleensä pidemmän ajan seurauksena ja kipu alkaa pikkuhiljaa lisääntyä, mutta joskus rasitusvamman kipu voi tulla voimakkaana äkillisesti esimerkiksi lenkin aikana.

Yleisesti polven rasitusvamma ja -kipu on seurausta liian kovasta toistuvasta rasituksesta. Rasitusvamma voi myös syntyä äkillisen rasitusmuutoksen seurauksena, esimerkiksi keväällä lenkkeilyn aloittamisen tai jonkin uuden harrastuksen aloittamisen yhteydessä. Alaraajan toiminnalliset häiriöt voivat olla myös polven rasitusvamman taustalla tuoden korostuneen ja yksipuolisen kuormituksen polven alueelle.

Polven rasitusvammoissa tärkeää on tunnistaa rakenne tai rakenteet, jotka ovat ärtyneet ja aiheuttavat kipua sekä ne kuormitukselliset ja toiminnalliset tekijät, jotka ovat rasitusvamman taustalla. Rasitusvamman hoidossa tuleekin keskittyä kokonaisvaltaisesti asiakkaan tilanteen sekä kuormituksen selvittämiseen ja vaikuttaa näihin kuormituksellisiin tekijöihin.

Miten hoitaa kipeää polvea itse?

Polvikivun taustalla voi olla useita eri syitä, joten ennen itsehoitoa on syytä selvittää oireiden aiheuttaja ammattilaisen vastaanotolla. Yhdessä fysioterapeutin kanssa suunniteltu kuntoutus- ja harjoitusohjelma pitää muun muassa sisällään koko alaraajan alueen lihasten vahvistamista, alaraajan hallintaharjoituksia sekä mahdollisesti liikkuvuusharjoittelua. Fysioterapia voi pitää myös sisällään esimerkiksi juoksu- tai lenkkeilyohjelman suunnittelua sekä muita kuormitustasojen ohjelmointia.

Miten jumpata kipeää polvea ja miten vahvistaa polvea?

Kipeän polven jumppaamista kannattaa miettiä fysioterapeutin kanssa yhdessä. Jos polvessa on esimerkiksi jännevaiva (mm. juoksijan polvi, hyppääjän polvi), niin tällöin rasitus voi olla kovempaa ja harjoittelu saa aiheuttaa jonkin verran kipua.

Jos kipu tulee esimerkiksi nivelen sisäisestä ärsytyksestä, niin tällöin kivun kanssa harjoittelu ei aina ole järkevää. Vääntövammoissa lääkärin kanssa yhdessä mietitään sopiva harjoittelu- ja kuormitustaso.

Saako kipeällä polvella kävellä tai urheilla?

Useimmiten kipeällä polvella saa normaalisti kävellä, jos kipu sen sallii ja yleensä suositellaankin mahdollisimman nopeasti normaaliin arkiseen kävelyyn palaamista. Kovempi rasitus riippuu polvikivun laadusta. Vääntövammoissa lääkäri ohjeistaa tarvittavat kuormitustauot ja mahdollisesti tarvittavat tuet.

Rasitusvammoissa harvemmin tarvitaan totaalisia taukoja urheilusta, vaan kuormitusta muokkaamalla pystytään ainakin jonkinlaista urheilua tekemään. Tämä kannattaa suunnitella yhdessä fysioterapeutin kanssa sekä tarvittaessa konsultoida lääkäriä asiasta.

Milloin lääkäriin polvikivun takia?

Äkillisesti vääntövamman seurauksena syntyneessä polvikivussa kannattaa lähipäivinä hakeutua lääkärin vastaanotolle diagnoosin varmistamiseksi ja tämän myötä kotihoito-ohjeiden ja jatko-ohjeiden saamiseksi.

Polven rasitusvammassa kuormituksen hetkellinen keventäminen tai rasituksen muokkaaminen toimii aluksi hyvänä kotihoitona. Mikäli kipu ei tällä helpota tai palaa, kun aikaisempi rasitus otetaan takaisin, on syytä hakeutua fysioterapeutin tai lääkärin vastaanotolle.

Polvileikkauksen arviointi

Polven leikkaustarpeen arviointi voi olla haasteellista. Polvikivun hoitoon kuuluu ensin kuntouttaa polvea ilman leikkausta. Jos siitä ei ole toivottua hyötyä, turvaudutaan leikkaukseen, mikäli selkeä leikkauksen syy (esim. katkennut eturistiside) on löydettävissä.

Jotta leikkausta voidaan pitää polvikivun hoitokeinona, tulisi olla nähtävissä, että ongelmat selkeästi aiheutuvat rakenteellisista tekijöistä, joita ei voi perinteisin kuntoutustoimenpitein muuttaa. Jos leikkaukseen päädytään, fysioterapia on oleellinen osa paranemis- ja kuntoutumisprosessia myös leikkauksen jälkeen.

Kauanko polvikipu yleensä kestää?

Polvikivun kesto riippuu hyvin paljon vamman laadusta ja ärsyyntyneestä tai vaurioituneesta rakenteesta. Kuntoutumisajoissa on myös hyvin paljon yksilöllisiä eroja.

Jotkin rasitusvammat voivat parantua jo kevyellä rasituksen keventämisellä, jännevaivat yleisesti kuntoutuvat 3-6 kuukauden aikana ja nivelsidevammoissa kuntoutumisaika voi vaihdella yleensä 3-12 kuukauden välillä.

Fysiokselta saat asiantuntevaa hoitoa sekä ohjeet kuntouttamiseen, kun polvi oireilee - varaa ensikäynti syyn selvittämiseen ajanvarauksesta.

Tämän sivun sisältöä on ollut luomassa alaraajoihin erikoistunut fysioterapeutti Janne Koponen ja alaraajoihin erikoistunut fysioterapeutti sekä kouluttaja Eero Hyvärinen.

Varaa aika polvikivun hoitoon

Yleisimmät polvikivun syyt

Juoksijan polvi

Juoksijan polvessa epämääräinen ja asteittain paheneva oireilu paikantuu polven ulkosyrjälle, aiheutuen tyypillisimmin niin sanotun IT-jänteen hankauksesta polven luisia rakenteita vasten. Alueella saattaa esiintyä myös turvotusta. Tyypillisimmin ajatellaan, että juoksijan polvi aiheutuu epänormaalista lonkan alueen hallinnasta, jonka seurauksena polven linjaus muuttuu epäedulliseksi ja IT-jännettä kiristävät lihasryhmät aktivoituvat korostuneesti. Yhdistelmänä nämä aiheuttavat jänteen korostunutta hankausta polven ulkosyrjän luustorakenteisiin.

Hyppääjän polvi

Hyppääjän polvessa rasitusvamman oireilu paikantuu polvilumpion alla sijaitsevaan polvilumpiojänteeseen (patellajänne). Kipu tuntuu polven etuosassa, polvilumpion alapuolella ja sitä esiintyy yleensä polvea ojennettaessa esimerkiksi kyykätessä ja hypyn ponnistusvaiheessa. Jänteeseen voi syntyä toistuvan rasituksen tuloksena pieniä mikrorepeämiä. Vaivaa esiintyy muillakin kuin hyppylajien edustajilla, mutta tyypillisimmin urheilua harrastavilla henkilöillä.

Anteriorinen polvikipu (AKP) tai patellofemoraali polvikipu (PFP)

Molemmat nimikkeet kuvaavat polven etuosaan painottuvia kipuja. Nykyisin suosituksena on käyttää ensisijaisesti PFP-termiä. AKP tarkoittaa polven etuosan ja PFP polvilumpion ja reisiluun välistä kiputilaa. PFP-diagnoosia käytetään usein, kun kipu on luonteeltaan epäspesifiä, polven eteen paikantuvaa kipua, mikä ei mene suoraan muihin diagnooseihin. Vaikka polven etuosan oireilevaa rakennetta ei aina voitaisikaan yksilöidä, on sen riskitekijöitä kuitenkin onnistuttu tunnistamaan. Tyypillisimpiä aiheuttavia tekijöitä ovat erilaiset polven kuormitukseen vaikuttavat häiriötekijät, jotka voivat olla rakenteellisia, biomekaanisia eli liikkeeseen liittyviä, tai lihasvoimaan liittyviä.

Rasitusperäiset vaivat

Ylirasitustapauksissa tyypillisintä on, että polven oireet tuntuvat identtisesti kummassakin polvessa, ja kuormitushistoriassa on löydettävissä selkeä kuormituspiikki tai poikkeuksellisen nopea kuormitusmäärien nostaminen. Biomekaanisten, eli liikkeeseen liittyvien häiriötekijöiden aiheuttamat ongelmat näkyvät tyypillisimmin toispuoleisesti, jommankumman polven oireena. Näissä tapauksissa epänormaalia kuormitushistoriaa ei yleensä ole taustalla, tai ainakaan se ei ole vaikuttanut oireettomaan polveen.

Ongelman hoitamiseksi ylikuormitusvammoissa avaintekijänä on ensin kuormituksen vähentäminen, kunnes rasitustilasta on toivuttu. Sen jälkeen liikunnan pariin voidaan palata maltillisemmalla ja järkevästi mitoitetulla harjoitusohjelmalla. Vastaavasti liikkeeseen liittyvissä häiriötiloissa tulee tunnistaa häiriön laatu ja saada selville sitä aiheuttavat tekijät. Ainoastaan taustalla vaikuttavien, oiretta aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen ja niiden korjaaminen voivat saada ongelman korjaantumaan.

Ristisidevammat

Tyypillisimpiä polven tapaturmia ovat erilaiset polven nivelsiteiden venähdykset tai repeämät. Eturistisiteen repeämä on näistä luonteeltaan vakavin. Eturistisiteen repeämät ovat tyypillisimpiä urheilijoilla. Repeämä voi aiheutua ulkoisesta kontaktista tai riittävän suurienergisestä polven vääntymisestä.

Polven kierukkavammat

Etenkin aiemmin polven kierukkavammojen syyksi on laskettu suuri osa polvivaivoista. Erilaiset kierukkavauriot ovat olleet yksi tyypillisimmistä polven ja koko kehon leikkaushoidon syistä. Nykyään kuitenkin tiedetään, että kierukkavaurioiden ja oireiden välillä ei ole selkeää syy-seuraussuhdetta.

Polven kulumamuutokset

Polven nivelrikko on yksi tunnetuimpia alaraajavaivoja. Oireita aiheuttavan polven nivelrikon esiintyvyys on n. 10-15 % yli 60-vuotiaiden miesten ja naisten keskuudessa. Riskitekijöinä nivelrikolle on ikä, ylipaino, polven vammat ja toistuvat kyykistymistä ja polvistumista sisältävät työtehtävät.

Pihtipolvisuus ja länkisäärisyys

Pihtipolvisuus kuvastaa polven rakenteellista asentoa, eikä se ole varsinainen oiretta kuvaava diagnoosi. Tällöin polvet painuvat toisiaan kohti ns. "pihtipolviksi".

Länkisäärisyys on pihtipolvisuuden vastakohta, jossa alaraajojen profiili näyttäytyy länkisäärisenä. Kyseinen asento altistaa polvien sisäsyrjän nivelpinnat korostuneelle kuormitukselle. Voimakas sisäsyrjän kuormitusta korostava asento voi ajan kanssa kuluttaa sisäsyrjän kantavaa nivelpintaa normaalia nopeammin.

Mikäli pihtipolvisuus aiheutuu luuston rakenteellisesta muodosta, se tulee hoitaa leikkauksella. Kun leikkaus toteutetaan oikeille henkilöille ja laadukkaasti, voidaan sillä parhaimmillaan estää tarve koko polven tekoniveloperaatioon. Aina leikkausta harkitessa tulee kuitenkin ensin selvittää esim. fysioterapeutin toimesta, onko ongelmalle tehtävissä jotain kuntouttamalla, ennen leikkaukseen ryhtymistä.