Aivoverenkiertohäiriö
Mitä tarkoittaa aivoverenkiertohäiriö?
Aivoverenkiertohäiriöllä (AVH) tarkoitetaan sairautta, jossa aivojen toiminta on häiriintynyt aivoverenkierron estymisen seurauksena. AVH:n syynä voi olla joko aivovaltimon tukkeutuminen (aivoinfarkti) tai vuotaminen (aivoverenvuoto).
AVH on yhteisnimitys erilaisille aivoverenkierron häiriöille ja aivoverisuonitapahtumille sekä niistä aiheutuville neurologisille oireille. AVH:hon sairastuu Suomessa vuosittain yli 20 000 ihmistä ja se on kolmanneksi yleisin kuolinsyy.
Mistä aivoverenkiertohäiriö johtuu?
Aivoverenkiertohäiriöitä ovat iskeeminen aivoverenkiertohäiriö, aivoinfarkti, aivoverenvuoto, lukinkalvonalainen verenvuoto ja TIA-oire. AVH:n riskitekijät ovat lähes samat kuin muissa sydän- ja verisuonisairauksissa. Mitä useampi riskitekijä henkilöllä on samanaikaisesti, sitä suurempi riski hänellä on sairastua.
Aivoverenkiertohäiriön riskitekijöitä ovat mm.:
- kohonnut verenpaine
- HDL-kolesterolin kohonnut arvo
- tupakointi
- ylipaino
- keskivartalolihavuus
- vähäinen liikunta.
Mitä oireita aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa?
AVH:n akuutit oireet ovat raajojen toispuoleinen voimattomuus tai tunnottomuus, epäselvä puhe tai puhumisen vaikeus, näköhäiriöt, nielemisvaikeudet ja kasvojen toispuoleinen roikkuminen.
AVH-potilaan myöhäisemmän vaiheen oireita ovat mm. toispuoleiset halvausoireet raajoissa ja kasvoissa, mielialan muutokset, puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet, hahmottamisen vaikeudet, näköhäiriöt, tasapaino-ongelmat, havainnoinnin vaikeudet ja väsymisalttius.
Aivoverenkiertohäiriön hoito
Fysioterapia on tärkeä osa aivoverenkiertohäiriön hoito- ja kuntoutusprosessia. AVH:n fysioterapia suunnitellaan hoitavan lääkärin suosituksesta (kuntoutussuunnitelma) yksilöllisesti yhdessä asiakkaan omaisten ja läheisten kanssa.
Aivoverenkiertohäiriöstä kuntoutuminen on aina yksilöllistä riippuen vaurion laajuudesta ja sijainnista. Osa AVH-asiakkaista kuntoutuu takaisin työelämään ja osa tarvitsee pitkäkestoista kuntoutusta monin eri tukitoimin.
Aivoverenkiertohäiriön hoito perustuu toistoihin johdonmukaisesti etenevässä kuntoutusprosessissa, jossa otetaan huomioon vaihtelevat ympäristöt ja asiakkaan oppimiskyky. Terapia keskittyy toimintakyvyn harjoittamiseen päivittäisissä toiminnoissa sekä omaisten ohjaamiseen ja tukemiseen arjessa.
Fysios Mehiläinen kuntoutusneuvonta
Tarvitsetko kuntoutusneuvontaa tai apua hakeutumisessa KELAn vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaaksi Fysios Mehiläiseen? Numerossa 010 237 7077 sinua auttavat Kuntoutuksen ohjaaja AMK Eelis Nuuttila ja Nelli Raunio sekä Fysios Mehiläisen kuntoutustiimi.
Soita kuntoutusneuvontaan 010 237 7077.
Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus Fysios Mehiläisessä
Olemme Suomen suurin Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottaja. Tarjoamme Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen neurologista fysioterapiaa, allasterapiaa, toimintaterapiaa, lasten ja nuorten fysioterapiaa ja toimintaterapiaa, puheterapiaa, ratsastusterapiaa sekä psykoterapiaa, ryhmämuotoista kuntoutusta (fysioterapia, toimintaterapia, psykoterapia ja allas) sekä neuropsykologista kuntoutusta.
Terapiat toteutetaan Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelukuvausten mukaisesti. Meille voi tulla myös ilman lähetettä tai maksusitoumusta.
Katso ohjeet miten hakeutua kuntoutukseen Fysios Mehiläiseen.
