Tiedote. Julkaistu: 09.02.2016 klo 09:15

Yli 60 prosenttia yrittää hoitaa kipua sohvalla ja särkylääkkeellä.

Työikäiset suomalaiset sinnittelevät mieluummin kipujensa kanssa kuin hakeutuvat hoitoon. Eniten ongelmia aiheuttavat selkä- ja olkapäävaivat sekä päänsärky. Useimmiten kipu on satunnaista, mutta joka kolmannella kipua kokeneista se on ollut pitkäkestoista tai jatkuvaa. Kovaksi tai sietämättömäksi kipuaan kuvailee 43 prosenttia vastaajista. Sen sijaan että kipujen syitä hoidettaisiin, niitä lievennetään pääasiassa sohvalla ja buranalla. Myös lääkärit määräävät kipuun ensisijaisesti särkylääkkeitä. Tämä on ristiriidassa uusien Käypä hoito -suositusten kanssa, joissa painotetaan lääkkeettömiä vaihtoehtoja kivun hoidossa. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisen fysioterapiaketju Fysioksen tammikuussa teettämästä tutkimuksesta.

Fysioksen tilaaman tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yleisesti suomalaiset kärsivät kivuista, miten he toimivat kivun iskiessä ja millaista hoitoa siihen on haettu. Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen vastasi yhteensä 1453 työikäistä eli iältään 20–65-vuotiasta ihmistä. Heistä valtaosa eli 1156 kertoo kärsineensä kivuista viimeisen vuoden aikana.

Selkäkivut ovat vaivoista yleisimpiä. Niistä on kärsinyt vuoden sisällä jopa puolet työikäisistä. Erityisesti naiset (56 %) ja 20–29-vuotiaat (57 %) kärsivät selkävaivoista muita useammin. Naisilla ja nuorilla aikuisilla on muita enemmän myös pään ja niskan alueen särkyjä: kun keskimäärin pääkipuja kokee 41 prosenttia työikäisistä, naisilla päänsärkyä on ollut joka toisella ja nuorilla jopa 58 prosentilla. Kolmanneksi eniten ongelmia aiheuttavat olkapäät (32 %) ja neljänneksi polvet (28 %).

Sisulla selviäjät pitkittävät kipuaan
Kipujen kanssa yritetään sitkeästi pärjätä yksin. Vuoden sisällä kipua kärsineistä vain 37 prosenttia oli hakeutunut johonkin hoitoon helpottaakseen vaivojaan, 63 prosenttia oli sinnitellyt ilman apua. Suurin osa reagoi kipuun lepäämällä (66 %) ja ottamalla särkylääkettä (62 %).

– Sohva ja burana, näihin suomalaiset luottavat. Ne eivät yleensä kuitenkaan poista kivun syytä, jolloin kipu helposti kroonistuu. Käypä hoito -suositukset päivitettiin viime vuoden lopussa. Niissä linjataan, että kivun hoidon tulisi perustua lääkkeettömiin hoitoihin. Näitä ovat esimerkiksi liikunta, terapeuttinen harjoittelu kuten fysioterapia ja kylmä- tai lämpöhoito, muistuttaa Fysioksen johtava fysioterapeutti Karin Ståhl.

Urheiluvammoihin kuten venähdyksiin suositeltu kylmä-koho-kompressio-muistisääntö on monilla hallussa, sillä jääpussista tai kompressiositeestä osasi apua hakea 15 prosenttia vastaajista. Välittömästi hoitoon oli hakeutunut 15 prosenttia kipuilijoista. Internetistä hoitokeinoja ryhtyi surffaamaan joka kymmenes. Ystäviltä tai perheenjäseniltä neuvoja kysyi 6 prosenttia vastaajista.

Ohimenevän päänsäryn hoidossa särkylääkkeillä hoitaminen saattaa riittää, mutta muissa kiputiloissa hoitoon joudutaan usein hakeutumaan myöhemmin, jotta kivun varsinainen syy löytyisi.

– Usein kipu jatkuu tai uusiutuu, jos sen syytä ei hoideta. Tutkimuksessa ilmeni, että keskimäärin joka viides on joutunut myöhemmin hakeutumaan hoitoon, koska kipu ei ole kadonnut. Hoitoon hakeutumista lykkäämällä kivun kestoa on vain turhaan pitkitetty, Ståhl toteaa.

Fysioterapialla kipua voi helpottaa ilman lääkkeitä
– Tutkimuksen mukaan fysioterapiasta on hakenut helpotusta 14 prosenttia kaikista kipua tunteneista vastaajista. Tämä on erikoista siksi, että fysioterapiaa pitää tehokkaana hoitomuotona 67 prosenttia kaikista tutkimukseen vastanneista. Yksi harhaluuloista on, että hoitoon tarvitaan lääkärin lähete. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan fysioterapiaan voi tulla myös ilman lähetettä, Ståhl vakuuttaa.

Hoitoon hakeutuneista suurin osa meni työterveyslääkärille (18 %) tai julkiselle puolelle terveyskeskukseen (10 %). Herkimmin hoitoa hakivat kyselyn vanhimmat, yli 50-vuotiaat vastaajat (46 %), erityisesti toimihenkilönä tai asiantuntijatehtävissä työskentelevät sekä eläkeläiset. Nihkeimmin hoitoon hakeutuivat 20–29-vuotiaat nuoret aikuiset (22 %), erityisesti opiskelijat. Lääkärin vastaanotolla kipuun määrättiin yleisimmin hoidoksi särkylääkettä. Selkä- ja olkapäävaivoissaannettiin määrällisesti eniten lähetteitä fysioterapiaan, noin joka toiselle näistä vaivoista kärsineelle.

Fysioterapian eri hoitokeinoilla kipua voi tehokkaasti lievittää ja poistaa. Yli puolet fysioterapiassa käyneistä vastaajista koki kivun lieventyneen (54 %). Kokonaan kivusta kertoi päässeensä eroon lähes joka kolmas (27 %). Osalla vastanneista hoito oli yhä kesken.

– Hoidon tehoon pystyy itse aktiivisesti vaikuttamaan. Fysioterapiassa tärkeä osa-alue ovat kotona tehtävät harjoitteet, joihin fysioterapeutti antaa vastaanotolla ohjeet. Ne tukevat ja nopeuttavat toipumista. Omalla motivaatiolla ja liikunnalla on suuri vaikutus kipujen hoidossa. Fysioterapialla kivun syntyä voidaan myös tehokkaasti ennaltaehkäistä, Ståhl summaa.

Lisätietoja:
Fysios Group Oy
Karin Ståhl, johtava fysioterapeutti
[email protected]
puh. 050 339 4883

Fysios on uusi kotimainen, valtakunnallisesti toimiva fysioterapiaketju. Toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Ilmajoella, Imatralla, Joensuussa, Kauniaisissa, Lappeenrannassa, Lahdessa, Lempäälässä, Nokialla, Oulussa, Raaseporissa, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Vaasassa, Valkeakoskella ja Vantaalla. Fysioksessa työskentelee yli 400 fysioterapia-alan ammattilaista.www.fysios.fi