Työergonomia

Työergonomialla tarkoitetaan työhön liittyvien tilojen, välineiden, asentojen, työskentelytapojen sekä työympäristön muokkaamista työntekijän tarpeisiin sopivaksi. Työergonomian suunnittelulla pyritään lisäämään työn turvallisuutta ja työhyvinvointia.

Mitä on ergonomia?

Ergonomialla tarkoitetaan fyysisten toimintojen ja järjestelmien sovittamista ja kehittämistä ihmisille mahdollisimman hyväksi. Fyysisen ergonomian lisäksi tarvitaan kognitiivista ja organisatorista ergonomiaa. Kognitiivisella ergonomialla tarkoitetaan sitä, kuinka ihminen havaitsee ja ymmärtää laitteiden antaman tiedon ja kykenee käsittelemään laitteita ongelmitta. Organisatorisella ergonomialla tarkoitetaan sitä, miten töitä järjestetään ja miten teknisiä järjestelmiä parannellaan ihmisille sopiviksi. Ergonomian tavoitteena on parantaa turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

Mitä on työergonomia?

Työergonomialla tarkoitetaan työtilojen, työvälineiden, työasentojen, työskentelytapojen sekä työympäristön muokkaamista työntekijän tarpeisiin sopivaksi. Usein työergonomiasta puhuttaessa ajatellaan työn fyysisiä ergonomiatekijöitä, vaikka työ on ensisijaisesti muuta kuin työliikkeitä ja työasentoja, kuten ajattelua, tiedonkäsittelyä, havaintoja sekä kielellisiä prosesseja.

Työergonomian suunnittelulla pyritään lisäämään työn turvallisuutta ja työhyvinvointia kehittämällä työtä ja työoloja yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Työterveyshuolto auttaa työergonomian suunnittelussa ja tekee suosituksia työpaikkakäyntien sekä erilaisten työtoimintalähtöisten arvioiden pohjalta ja työnantajataho päättää niiden toteutuksesta. Työergonomia on käsitteenä laaja ja sitä koskevat lakisäädökset ja menetelmät riippuvat tarkasteltavasta alasta ja työtehtävistä.

Toimistotyön ergonomia

Toimistotyön ergonomia koostuu useasta eri tekijästä, kuten työtilan sijoittelusta ja järjestyksestä, valaistuksesta, hengitysilman laadusta, lämpötilasta sekä ääniympäristöstä, joiden kaikkien tulisi olla kunnossa. Lisäksi toimistotyön hyvä ergonomia käsittää työasennot; erityisesti selän, yläraajojen, niskan ja pään asennot, joiden tulisi olla mahdollisimman rennossa keskiasennossa päätteellä työskenneltäessä.

Hyvät työasennot mahdollistetaan mm. säätämällä kalusteita, työtasoa, tuolia ja näyttöä sekä näppäimistöä ja hiirtä. Tässä yksilöllisyys ja kokeileminen auttavat löytämään parhaan mahdollisen asennon. Myös asentojen vaihtelun ja tauotuksen mahdollisuus työpäivän aikana ovat osa hyvää toimistotyön ergonomiaa. Työnantajan vastuulla on perehdyttää työssä aloittelevaa työntekijää oman työpisteen ergonomiasta ja käytettävistä ohjelmista kuten eri tietojärjestelmistä.

Työergonomiassa on tärkeää muistaa:

• Työergonomia, sen haasteet ja ratkaisut ovat aina paikallisia ja yksilöllisiä.

 Hyvällä työergonomialla ja työn hallinnalla voidaan ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelimistön oireita sekä lisätä työhyvinvointia, erityisesti silloin kun työntekijällä itsellään on riittävästi vaikutusmahdollisuuksia työhön.

Parhaimmatkaan ergonomiaratkaisut eivät kuitenkaan auta jos työntekijän toimintakyky ei vastaa työn vaatimuksia.

On myös hyvä muistaa, että alati muuttuvassa ja vaativammaksi käyvässä työelämässä on tärkeää ensisijaisesti pitää itsestään huolta ja panostaa omaan psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin koko työuran ajan. Työ parhaimmillaan voi lisätä merkittävästi hyvinvointia.

Fysioterapeutin vinkit näyttöpäätetyön ergonomiaan

Ole aktiivinen ja yritä vaikuttaa mahdollisuuksien mukaan omaan työtilaan, kalusteisiin ja niiden etäisyyksiin sekä työasentoihin. Mieti mitä voit muuttaa ja miltä eri asennoissa työskentely tuntuu? Mikä asento lisää kehon jännityksiä ja mikä ei?

Istuma-asennossa ryhdin korjaaminen lähtee lantiosta. Istu istuinluiden päällä ja käytä tuolin selkänojaa ja kaikkia tuolin säätöjä apuna. Näin myös hartioiden ja pään asento ei ohjaudu liiaksi eteen.

Käytä käsinojia tai säädä työtason ja tuolin korkeus sopivaksi niin, että saat kyynärvarret työtasolle vaakatasoon, lähelle vartaloa ja olkapäähän ei kohdistu venytystä.

Vaihtele asentoja, nouse ja liiku aina kun se vain on mahdollista.

Kokeile etätyöpäivinä ulkona tehtäviä aamu-, päivä- / iltalenkkejä korvaamaan työmatkoilla tulevaa hyötyliikuntaa ja toimistopäivinä kävelypalavereita.

Jos työhön tai omaan tilanteeseen tulee muutoksia tai oireita ilmenee, ota yhteyttä työterveyshuoltoon ja fysioterapeuttiin mieluiten ennemmin kuin myöhemmin.

Tämän sivun sisältöä on ollut luomassa fysioterapeutti sekä työfysioterapeutti Inkeri Salminen.

Lue lisää fysioterapiasta

Fysioksen taukojumppaohjeita

Työpäivän aikana on hyvä pitää useampi tauko ja liikuttaa kehoa. Alle olemme koonneet taukojumppaohjeita kehon eri osille. Katso kaikki taukojumpat Fysioksen YouTube -kanavalta.

Katso kaikki Fysioksen taukojumpat

Taukojumppaliikkeitä

Jumppakuminauhalla tehtävä taukojumppa

Yrityksille Fysios terveysvalmennus

Fysios terveysvalmennus – työntekijälähtöistä, vaikuttavaa, valmentavaa fysioterapiaa, etänä paikasta riippumatta.

Haluamme ratkaista yrityksen työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinongelmia uudella tavalla Fysios terveysvalmennuksen avulla. Emme pysty poistamaan kaikkia ongelmia pelkästään sillä, että muokkaamme työn fyysistä ergonomiaa. Tärkein asia tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien hoidossa on miettiä keinoja, joilla voi vaikuttaa kehon toimintaan. Fysios terveysvalmennuksen avulla pystymme vaikuttamaan ihmiseen, joka tekee työtä.

Tutustu Fysios terveysvalmennukseen

Toimipisteemme löydät täältä.

Tutustu myös Fysioksen laajaan palveluvalikoimaan.

Siirry palveluhakuun